Kevätsauna ja sielun puhdistusta ♥

Tänään oli vähän möhkö-olo heti aamusta, mutta kun olin saanut torpan lämmitettyä lähdin tervhtimään keväisesti paistavaa aurinkoa.
       Vitsit, mikä vaikutus moisella mollukalla onkaan ♥
        Hymyilytti ihan vaan sen takia että hymyilytti, melkein olin unohtanut koko hymyilylihasten käytön! Askeleen alla lätisi jo loska ja sulava lumi. Kinokset ovat painuneet kasaan ainakin pihamaalta. Nyt näkee jopa niiden yli! Ja kävin grillituvan puolella jo nostamassa verhot ylös, että aurinko saisi lämmittää mökin lämpimäksi. Kohtahan sinne pitäisi laittaa ensimmäiset taimet kasvamaan!

Luin tänään Waldniel-tekniikasta Anna Saivosalmen blogista. Ideana siis juosta esim. 4 min ja sitten vaihtaa kävelyyn 1min ja toistaa tätä kaavaa niin monta kertaa kuin haluaa. Näin ollen juoksumatka ja juoksuun käytetty aika voivat kasvaa ilman, että lihaksia, niveliä tai rustoa kuormitetaan samalla tavalla kuin juosten koko ajan. Palauttavan kävelyn aikana lihakset saavat levätä ja tällaisella vaihtelevalla tekniikalla myös juoksutekniikka pysyy paremmin eikä lösähdä lihasten väsyessä.
       Luin ensimmäisen kerran, että tämmöisellä metodilla on nimi ja että sillä on ihan oma keksijänsä, mutta näinhän minä olen joka kerta tehnytkin kun olen lähtenyt sairauden jälkeen lenkkipolulle uudelleen. Juossut ja kävellyt välillä. Minusta vaan se kävely on ollut enemmänkin vain semmoinen riesa siinä sairastelun jälkeisinä päivinä, kun on haettu juoksukuntoa uudelleen, mutta nyt suhtaudunkin juoksu-kävelyyn ihan eri tyylillä.
       Aion kokeilla sitä huomenna!
       Olen pitkään tehnyt juoksulenkkejä vähän kaavoihin kangistuen ja kai vähän lihaksiakin kangistaen, mutta nyt aionkin kokeilla tänä keväänä jotain mikä vähän ravistelisi omia juoksutreenejä ja pitäisi kuitenkin kintut kunnossa. Sekin on ollut nimittäin vähän minun Akilleen kantapääni, että juuri kun olen päässyt mukavaan juoksukuntoon, jaloissa alkaa tuntua.
       Monipuolista tekemistä pitäisi siis olla enemmän ja toisaalta mikään laji ei vedä puoleensa yhtä paljon kuin juoksu, joten monipuolistan tekemistä sitten sillä puolella ensin... Tämä metodi on kuitenkin kiva kokeilla ihan virallisesti!

Olen ollut tämän viikon yksin. Siis todella yksin. Ainut puhekaveri tällä viikolla oli alkuviikosta kaupan kassa ja perjantaina porukoiden luona vanhemmat ja pikkusisko. Muuten olen ollut itseni kanssa ja puhunut Miehenmurun kanssa iltaisin puhelimessa.
        On tehnyt ihan hyvää. Hiljaisuus ja ääneti oleminen.
        Olen nauttinut siitä, että talo on minun ja hiljaisuus osa sitä. Olen nauttinut siitä, että saan syödä juuri silloin kun minulle sopii, saan tehdä ja toimia askareideni kanssa ihan vain oman kelloni mukaan ja päättää yks kaks muuttaa suunnitelmaa ihan kuten haluan. Olen tykännyt illoista, kun olen saanut rojahtaa sohvalle katsomaan täysin omaa sarjaani (tällä hetkellä meneillä Perhesiteet) ja katsoa vaikka kolme jaksoa putkeen jos on haluttanut. Olen saanut valvoa tai mennä mennä nukkumaan omaan tahtiin ja herätä kun siltä tuntuu.
         Mutta.
         On kuitenkin ihanaa, että Miehenmurrikka huomenna tulee viettämään talvilomaansa tänne saman katon alle. Saadaan puhua kasvokkain kaikki päivät, ei vain puhelimessa. Saa käpertyä iltaisin toisen kainaloon katsomaan yhteisesti valittua leffaa tai sarjaa, saa syödä ja tehdä ruokaa toisen kanssa ja saa jakaa päivän onnet ja ne murheiset hetket heti jonkun kanssa.
          Oma aika on ihanaa, mutta myös toisen kanssa vietetty aika on ihanaa.
          Olen ollut yksin 30 vuotta elämästäni, joten osaan arvostaa sitä, että toinen on läsnä ja lähellä ♥
          Huomaan, että kun saan ne omat hetkeni yksin, osaan olla parempi puoliso sitten kun ollaan kaksin, sillä yksin ollessa todella huomaa, miten paljon se toinen tuo omaan elämää lisää kaikkea hyvää ♥

Kävelin kameran kanssa lähitienoilla ja kuvasin ihanaa kevätaurinkoa. Sitten satuin ihan vahingossa menemään ulkosaunalle katsomaan, onko siellä mahdollisesti vedet jäässä, kun en ole pitkiin aikoihin edes aukaissut saunan ovea. Niska-hartia jumituksen aikaan kaikki ylimääräinen tekeminen oli niin ylivoimasta ja uuvutti jo ihan pelkkä olemassa olo, että ei viitsinyt tehdä asiaa ulkosaunalle. Nyt kuitenkin käväisin ja heti ovella tulvahti vastaan talvisen ulkosaunan tuoksu ♥
        Sitten huomasinkin, että olin laittanut jo tulet vesipadan alle ja hain ämpäreillä vettä saunaan. Tänään peseytyisin ulkosaunan ihanuudessa ♥

 Hieman monimutkaisempaahan se on talvisaikaan lämmitellä, mutta ennen kuin oli sisäsaunaa rakennettu lämmitin ulkosaunaa joka toinen päivä, joka ikinen viikko, oli sitten paukkupakkaset tai lauhat kelit. Nyt olen vain liian hemmoteltu suihkun ja sisäsaunan omistaja, että välillä on vain kiva lenkin jälkeen käydä pikaisessa suihkussa ja se siitä. Hyvä. Vaihtoehdot ovat ihan hyviä, en minä sillä, mutta kun tänään taas istuin ulkosaunan lauteilla ja nautin ulkosaunan löylyistä, tajusin, miksi mieleni voi niinä vuosina paremmin kuin minulla ei ollut muuta kuin ulkosauna.
       Mikä mieletön fiilis on se, että saunan ja lämmön ja sen kokemuksen eteen joutuu tekemään vähän jotain muutakin kuin kääntämään hanasta! Kannoin vesiä, laitoin ja lisäsin uuneihin puita, kävin saunalla useampaan kertaan lisäämässä ja pesin ja puhdistin lattiat. Sitten kun vihdoin istui lämpimässä ja kuunteli tulen ritinää niin oikein tuntui miten stressikäyrä, joka on ollut pienessä nosteessa viimeiset viikot ja kuukaudet, laskeutui (ainakin hetkellisesti) täysin pohjalukemiin. Ulkosaunan tunnelma, rauha, tuoksu ja KAIKKI tekivät sielulle hyvää ja mikä parasta saunan jälkeen oli myös ruumis puhdas sielun lisäksi!
         Tätä pitää ehdottomasti harrastaa useammin, vaikka joka toinen päivä! ♥

Iltasella rupesi tuulemaan ja aurinkokin katosi.
        Piti käydä saunan jälkeen nostamassa toinen valoporoista ylös, kun oli kaatunut. Pitänee kohta korjata molemmat pois etteivät mene rikki, kun kaatuilevat nyt tuolla sulavassa hangessa. Viikon päästä ajattelin, että pitänee ruveta varmaan tyhjentämään pihaa noista lumista tai kohta sitä on turha tehdä kun piha ei enää kestä traktorin liikkeitä.
       En aio katsoa koko kevättä kun nuo lumimäärät sulavat paikoilleen. Tahdon pikaisen kevään ja pikaisesti sulavan pihan! Ensi viikko on kuitenkin pyhitetty lomaksi, Miehenmurrikan takia. Mutta seuraavalla viikolla - sitten ollaankin jo maaliskuussa - alkaa kyllä tämän torpan kevät!
       Päätetty!

" Älä ole levoton. 

Yleensä asiat menevät kohdalleen

 kunhan malttaa odottaa. "

- Tove Jansson: Aurinkokaupunki-