23. helmikuuta 2019

Kevään kaipuuta .... ♥

Arvatkaapa kuka on haaveillu ja ikävöinyt tänään kevättä ja kesää??
      MINÄ!
      Tänään paistoi aurinko jo niin kauniisti, että melkein odotin, että lumet olisivat valahtaneet maan sisään ja paljastaneet ihanan kirkkaan vihreän nurmen, jota sitten saisi ajaa jo maaliskuusta lähtien aina lokakuun loppuun asti!
       Tai että pääskyset, västäräkit, töyhtöhyypät ja kaiken maailman kevätlinnut olisivat pyrähtäneet pihalle yhtä aikaa ja aloittaneet kesä konserton. Kärpäset, itikat, paarmat ja muun möngertäjät olisivat kiusanneet minua ulkona...
       Ei ihan, mutta...
       Juoksin tänään pienellä metsätiellä ja ajattelin, että ihanaa kun näkee taas oman varjonsa juostessa. Talvella juoksu on niin pimeää puuhaa, että tuntui mukavalta jahdata tänään varjoaan lenkillä! Ei lenkin matka edelleenkään ihan päätä huimannut, mutta ehkä lopetan itseni arvostelun ja menen nyt ihan vaan fiilisten mukaan ja nostan kierroksia vasta sitten kun siltä tuntuu. Luulen, että kun lämpö ja aurinko kohtaavat muutaman kuukauden (olisi tehnyt mieli sanoa viikon) päästä niin luulen, että juoksujalkoihinkin alkaa löytyä powereita ihan toisella tapaa. Tämä nyt vaan on tätä... talvea!
Eilen kävin kaupungissa pyörähtämässä ja katsomassa pikkusiskoa ja pientä siskonpoikaa, joka tuntui kasvaneet hurjasti sitten viime näkemän. Niin no, onhan siinä 14 ja puoli kiloa pientä poikaa jo eli ihan pienestä ei voisi enää puhua! Sisko näytti hyvältä ja poika voi hyvin. Asiat olivat aika mallillaan. Iskästä olin vähän huolissani, mutta täytynee sanoa kuten äiti oli kuulemma isän näköä kommentoinut, että vähän paremman näköinen ei ihan sellainen haamu kuin aikaisemmin...
       Juoksin kaupoissa, vaikka en kamalasti siitä hommasta pidäkään. Poikkeuksena kirjakauppa ♥ Sinnekin eksyin. Lunastin kirjapassilla yhden pokkarin (vaikka en pokkareista kyllä pidä yhtään niin ilmaiset pokkarit pitää kuitenkin hankkia!!) ja divaarista sain sitten toisen aarteen: Nicholas Sparksin Onnentuoja. Siitäkin on tehty elokuva, joten selvästi nyt hyppysiin tarttuu elokuvallisia kirjoja..
       Iltasella vein pitsan Miehenmurrikalle ja Juniorille. Toisella olisi synttärit maanantaina ja molemmilla alkoi loma. Siinä oli ihan kylliksi syytä pieneen herkutteluun ♥
Näissä kuvissa on jotain sellaista maagista kevään oloa, että oikeasti tulee ihan tosi kaipuu lämpöä ja nurmen tuoksua. Luin tänään taas Terveysmetsä-kirjaa ja ajattelin, että jos tekisin itsellini tuohon lähimetsään sellaisen keitaan. Jeah right, millä ajalla? kysyy minun järkevä osioni. Siis se joka ei ikinä ymmärrä keväthuuman vallassa tehtyjä uusia kukkapenkkejä tai jotain muuta älytöntä, jolle ei vain ole sitten aikaa kun on kesä ja nurmi on kurkkuun asti ja on kasvimaa ja trimmerilläkin pitäisi tehdä jotain... Mutta jossain välissä jos saisi terveysmetsän aikaiseksi. Pitäisi vaan kysyä lupa metsän omistajalta... isältä ♥ Semmoinen pikku juttu vain...

JUOKSUPÄIVÄKIRJA
554. juoksupäivä (203vko)
- 3364.3 km
- 4.6 km pumppaamo metsätie (28min)
- juoksu sinänsä tuntui ihan hyvältä
- jalkoihin ei koskenut (koputtaa puuta)
- ryhti kesti suhteellisen hyvin
- lantion tuki ok
- pakarat tekivät edes jotain
- kädet heiluivat
- askel ok
- kestävyys ei vain ole ihan huipputasoa vielä näillä juoksuilla
- hengästytti jo vajaa vitonen!
- +4, aurinkoinen, keväinen juoksukeli. Alusta vähän nahkea vaikkakin liukastakin oli alla

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti