Joulunodotus alkakoon!

Eilen oli ensimmäinen adventti ja sehän virallisesti antaa jouluhulluille luvan ryöpsäyttää joulu ikkunoihin ja muualle huusholliin. Tosin minä en ole ikinä lupia kysellyt omalle hulluudelleni, mutta onhan se mukavaa, että eletään nyt virallisesti joulun odotus aikaa ♥
          Viikonloppu meni taas ohi.
           Lauantai meni kyllä niin tyhjänpäiväiseen talsimiseen, etten saanut aikaiseksi kuin lakanoiden vaihdon ja sunnuntaina olin leikkaamassa vuorivillaa valmiiksi kun isä fyllasi kuistin kattoa ja vintin rappusten seiniä. Ei oikein mitään järkevää siis. Äiti ja isä olivat vielä tämän päivää täällä, vaikka minulla jo näkyi selvästi se, että keitti jo vähän yli niiden läsnäolo.. Äksyilin ja murahtelin.
           Tänään sitten ripustelin joulutähdet ja muut valot torpan ikkunoihin ja tulipas taas tunnelmallista! Hämärässä on puolensa, mutta on se sitten kiva tammikuussa purkaa kaikki poiskin ja alkaa odottamaan kevättä. Nyt on kuitenkin ihanaa kun iltasella kaikkialla on niin hämyistä ja uneliaan pimeää. Nytkin kirjoitan oman kammarini pöydän ääressä pelkästään joulutähden valossa...

Eilinen ja tämä päivä ovat kyllä muuten olleet ihan kamalia päiviä. Sade tuli aamulla poikittain kun tuuli niin kovaa ja vieläkin hormit humisee. Sateentihkua on ollut tänäänkin taas kaiken päivää ja päivä on ollut harmaa ja märkä. Ei nyt ihan tyypillisintä joulukuun alun keliä... vai onkohan tämä sitten kuitenkin sitä nykyajan talvea, toivottavasti ei. Kaipaisin nyt vaan sitä lunta ja pakkasta...

Kävin eilen juoksemassa. Laskeskelin lauantai-iltana kokonaiskilometrimäärää, jonka olen juossut, sillä tällä viikolla alkoi 52. juoksuviikko eli tämän viikon jälkeen olen juossut vuoden!
         Sen vain huomasin, kun laskin juoksupäiväkirjasta kilsoja yhteen, että juoksin tuon kylälenkin noin 40 minuuttiin jo heinäkuussa... Eli ei kunto ole kamalasti siitä noussut tai siis juoksuvauhti. Eilen sitten ajattelin, että pinkaisen matkan niin kovaan kun jaksan ja katson mitä se minun vauhtini oikeasti on. Kaikkeni antaneena lenkkiin meni  41min. Uusi ennätys, mutta ei se siltikään ole kuin 2 minuuttia vähemmän kuin kesällä...
             Pitäisi saada nopeusharjoituksia juoksuun ja vähän lihasiin erilaisia ärsykkeitä. Ja tietysti matkaakin pitäisi pidentää. Minun vauhdilla en juokse vielä vuodenkaan päästä 15km...

Ainiin!
     Linnut löysivät minun talviruokintapaikkani. Jee! Tänä aamuna talitintit muksivat toisiaan kun yrittivät kestää lyhteessä kiinni. Kelpasihan se viimein! Sitkeys palkitaan. Pitänee vaan ostaa vähän parempi lintulauta, kun tuosta lintulaudasta ei oikein murut tule ulos vaikka miten hölskyttelee..
       Ajatukset ovat tänään taas poukkoilleet. Tuli taas moneen kertaa tänään mieleen se, että miten ihanaa olisi tehdä joulua IHAN OMAAN KOTIIN. Ei kukaan tulisi määräilemään jouluvalojen laitossa (tai ripustelisi ulos ja sisälle omia valojaan...), saisi olla oman perheen kanssa jos niin haluaisi, kukaan ei tulisi pyytämättä ovesta sisään ja saisi leipoa ja laittaa jouluruokia omaan pakkaseen. Olisi kaikki omaa ja rakasta, vaikka sitten pienempääkin, mutta omaa. Kohta on taas se aika vuodesta kun muistutetaan, ettei täällä ole mikään minun vaan tämä on yhteinen kesäpaikka - koko perheen yhteinen mökki, jonne tullaan ja jossa ollaan ilman sen suurempia lupia kyselemättä.
         Haluaisin oman kodin. Ikioman, jossa saisi olla oman miehen, oman perheen ja omien tavaroiden kanssa. Vaikka sitten se hikinen yksiö tai vaikka teltta, kunhan ympärillä olisi omat rakkaat ja oma elämä.
          Onkohan minulla joulustressiä kun mietiskelen taas tämmöisiä...?


P.S. Vesisade ropisee ikkunalautaa ja minä mietin joulukorttien lähetyksiä. Niiden pitäisi viimeistään olla perillä 14. päivä jos haluaa halvemmalla postimaksulla ne postin mukana laittaa... Kortit on (melkein) hankittuna, mutta ne merkit puuttuvat... 

JUOKSUPÄIVÄKIRJA
29.11.2015
147. juoksupäivä (51 vkoa täynnä) 935,6 km yhteensä (laskettu jo tämän päivän kilsat..)
- 7.2 km kylälenkki (41 min)  
- niin-paljon-kun-lähtee lenkki, ajattelin juosta niin kovaa kun jaksan ja hyvältä jalat tuntuivatkin, eivät kunnolla väsähtäneet, mutta en vaan päässyt kovempaa
- hengitys oli koko ajan tiheää ja nopeaa, mutta sain tasoittumaan sen aina tasasemmilla pätkillä
- ryhti pysyi suht hyvänä
- keli oli vähän ikävä, sateinen ja vähän kylmä
- ihana juoksu kuitenkin, kun pääsi vähän revittelemään!! Ja ruoka maistui!!