Kevät ei tule, se tehdään!

Tänään satoi räntää ja vettä ja lunta, joten minä aloitin tehdä kevättä sisältä päin. Kyllä se jossain välissä ehtii sitten uloskin levittäytyä.
    Olin saanut naistenpäivänä Miehenmurulta palmuvehkan ja tänään sain vasta sen omaan ruukkuunsa. Eilen olin ostanut helmililjoja, joista puolestaan tein pääsiäisasetelman kuistille. Koskaan ei voi aloittaa pääsiäistä liian aikaisin!

Kamala sotku multahommista tulee kun sitä tekee sisällä, mutta kylläpäs tuoksui multa hyvältä ja ihan kuin olisi sieluun tullut yksi verso lisää, kun sai murjoa käsissään pehmeää multaa ♥ Viherpeukalo on viherpeukalo, vaikka miten vastaan rimpuilisi!

Toinen viherkasvi minulla on jonkinmoinen ficus, mutta se on ollut vähän huononnäköinen jo monta vuotta. Mallikuvassa se on ainakin tuuheampi... en tiedä mikä minun ficustani vaivaa. Ehkä minun viherpeukaloni toimivat ainoastaan ulkona...
        Helmililjoille löysin kuitenkin nätin korin ja odotan innolla, että ne kohta kukkivat ihanin sinisin kukin ja tuovat kevättä kuistille ja mieleen ♥

Kuistille laitoin vähän väriä uusien verhojenkin puoleen. Nyt on ainakin väriä ja kukkaa kuisti pullollaan vaikka ulkona sataisi Texasin kokoisia räntälämpäreitä! Pitää taistella niillä aseilla mitä on!
      Vatsa on ollut tänään taas minua vastaan ja juoksulenkkikin piti heittää vähän matalammalla teholla kuin muutoin... eli siis todella matalalla, kun ei tässä missään olympiavauhdissa olla muutenkaan oltu. Ei oikein nyt tänään tainneet ravinteet imeytyä kunnolla. Stressasin isän tilannetta eilen joten vatsa oireili tänään.
       Niin hyvin tunnen oman suolistoni kyllä jo näinää vuosinaa kun olen sen kanssa tapellut. Pitkän aikaa on mentykin välirauhan ajassa, mutta aina välillä ei muista seisoa vartiossa ja vatsa ehti jonkin hyökkäyksen tekemään. Iltapalalla, lenkin jälkeen söinkin sitten kaurapuuroa, smoothieta ja psyllium-kuitua. Toivottavasti vatsa asettuisi niillä eikä alkaisi mikään asemasota vaihe!

Siskontyttö täyttää kohta vuosia ja löysin Novitan uusimmasta lehdestä ihanan kesäisen lierihatun. Pinkin kuin mikä ja juuri sellainen neiti-hattu, kuin mitä siskontyttökin on.
        Mutta.
        En tiedä mikä kirous minulla on virkkuukoukun kanssa, sillä kun tänään hattua aloittelin ja sain suurinpiirtein lieriin asti tehtyä niin se näyttää paholaisrauskulta... sellainen aaltoileva lätyskä! Miten voi olla mahdollista, kun seurasin ohjeita kuin gallialaiset muinaisessa Roomassa! Pilkun tarkasti!
       Ja silti siitä tuli rausku...
       Minulla on kolme kerää lankaa.
       En aio lannistua!

JUOKSUPÄIVÄKIRJA
565. juoksupäivä (207 vko)
- 3422.4 km
- 5km oikopolkutie x 2 (33 min)
- loskaiset tiet, lumisade ja huonot energiat vatsasta
- jalat jaksoivat varsin hyvin, vaikka nyt on ollut ongelmia vähän pakaroiden kramppien kanssa. Vihdoinkin kun rupeavat toimimaan niin sitten krampitellaan!
- askel hyvä
- lantion tuki hyvä
- ryhtikin kohtuullinen, vaikka välillä kyllä kipristyin kasaan kun vatsaa nipisteli
- ihan mukava kuitenkin oli päästä vähän liikkeelle vaikka suurta ennätysvauhtia en saanutkaan aikaiseksi, kunhan juoksin keskellä metsää ja yritin vähän rentoutua
- hengitys hyvä
- ja juoksu alkaa muutenkin olla aika kohdillaan. 
- on mukava katsoa sitten sulalla, millaiset powerit olen saanut talven aikana kehiteltyä, kun olen yrittänyt herätellä pakaroita uuteen uskoon!
- +2, räntäsateinen, kylmätuulinen alkuilta, ihan mukava kuitenkin että vähän oli tiet kohmeessa, ei ihan lössönlöötä!