Syksyn värejä

Tänään satoi ja paistoi aurinko yhtä aikaa. Tuuli ja oli todella tyyntä. Taivas oli ensin huikaisevan sininen ja sitten syysharmaiden pilvien monisävyisästi peittämä. Mahtavaa syksyä ♥
       Laitettiin tänään kellarin katolle jälleen vähän sadesuojaa. Pitäisi saada aikaiseksi siihen rakentaa katto, mutta jospa sitten ensi vuonna... tai joskus.
       Huomasin taas tänään, että vanhemmat alkavat oikeasti tulla vanhoiksi. Eivät enää jaksa samalla tavalla vaikka miten itse niin luulevat. Ja isä puhui eilen taas siihen malliin että "kun minua ei enää ole...". Piristäviä keskustelun aiheita...
       Toki tiedän, kun kerran hautausmaalla töissä olen, mihin se ihmisen elontie johtaa. Koruttomasti maan alle, mutta sen tajuaminen henkilökohtaisella tasolla onkin sitten vähän toinen juttu. Tuli vaan mieleen, että kenelle sitten soittaa kun on jotain kysymistä näistä nurkista tai siitä miten joku homma on ennen tehty? Siinä vaiheessa pitää varmaan sitten oppia muutoin, tehdä omat tavat tehdä niitä töitä.
       Silti.
        Epämukava ajatus. Orpous siis.

Ruskaa ei vielä oikein luonnossa ole ja pelkään, että lehdet ehtivät tippua ennen kuin sellaista ehtii tullakaan, mutta toivon että tulisi edes vähän sävyjä luontoon. On monena vuonna jäänyt kuvat ottamatta, kun on muuttunut maisema hetkessä värittömäksi ja kuolleeksi.
      Minulla alkaa huomenna viimeinen työviikko.
     Olen innoissani ja samalla lopen väsynyt. Tämä on ollut aikamoista...
       Onneksi on opiskelu ja sen tuoma uutuus syksyyn. Saa keskittyä opiskelemaan itselleen sellaisen ammatin, josta oikeasti haluaa hyötyä joskus tulevaisuudessa.

Unohdin napata mittarin mukaan tänään, kun lähdin uimaan. Kylmää se on ja ensimmäistä kertaa jallitin pulahtamista. Seisoa tökötin pitkän aikaa reisiä myöten vedessä ja yritin saada itseni pulahtamaan ennen kuin sitten ihan oikeasti pulahdin. Ensimmäinen kerta kun noin käy tänä kesänä! Kertoo jotain veden lämpötilasta, ei ole mitään poreallas lämpötiloja enää!
         Toivon todella, että nämä kylmäkylvyt ehkäisevät syysflunssan tuloa!
         En halua sairastua...

Ensi viikolla pitäisi saada porkkana maasta. On kai tulossa ihan komea porkkanasato ♥ Kannatti kastella kun nyt saa juhlia sitten oikein kunnolla komeilla porkkanoilla --- siis varmaan, mistä sitä vielä varmana tietää!
       Miehenmurrikka lupasi auttaa.
       Kunhan tekee niin kuin minä sanon, heh ♥

Tänään piti hipsiä paljasjaloin pihalle kun en löytänyt mistään kenkiä ja aurinko ja vesisade muodostivat meidän pellolle sateenkaaren. Todistettu on, että meidän kohdalla sijaitsee aarre (kenties minä?)
      Oli muuten pikkasen erilaista kävellä syyskuun lopun nurmella paljasjaloin kuin esimerkiksi heinäkuussa... Kokemus hieman erilainen.
      Ei oikein nyt tunnu kamalasti siltä, että olisin levännyt viikonloppuna, muutoin kun nukkumisen puoleen. Ei vaan auta muu kuin lähteä vaan huomenna tarpomaan viimeistä viikkoa työmaalle. Loppuuhan se viikko joskus... kai...

P.S. Viikonloppuna oli aivan mahtavia pilvimuodostelmia ja taivaan värejä! Rakastan syksyistä taivasta kun se on niin erilainen kuin kesäinen helteinen sini ♥ Tykkään!