6. syyskuuta 2018

Kestävyysurheilua tämäkin...

Puhti poissa heti aamusta lähtien. Se kertoo tälle kestävyysliikkujalle sen, että alkaa olla oma kestävyys siinä rajalla, että kohta mennään sille puolelle, ettei kropasta löydy enää venymistä vaan aletaan tilttaamaan... Tämä opiskelulähipäivä-viikonloppu sattui nyt vähän huonolle viikonlopulle, kun koko viikko on ollut ihan kammottavan kuormittava, mutta minkäs mahtaa.
        Näillä mennään ja katsotaan mihin se riittää.
         Töissä oli kevyempää ja loppupäivästä sain kaksi urakkahommaa, joiden jälkeen sain lähteä pois. Kello näytti silloin 12 ja olin iloinen. Laskin nimittäin mielessäni kotitöiden tuntijakoa: ruohonleikkuu 3h, siivoaminen 1h, ruuanlaitto+syöminen 1.5h... Ja jossain välissä kouluhommien puhtaaksikirjoitus.

 Ruohosta aloitin, kun se oli se työläin jobi. Tulipa ajettua vaikka aika tarkkaan se kolme tuntia siihen meni. Seuraavaksi kaivoin perunat ja tein kinkkukiusausta ja sillä aikaa kun ruoka kypsyi uunissa, emäntä siivosi torpan. Imuroin ja pesin lattiat. Ruoka tuli kyllä aivan oikeaan aikaan, alkoi olla mahan pohjassa jo nälkä... En oikein malttanut antaa ruuan laskeutua vaan menin trimmaamaan ja laittamaan saunan päälle, sillä kello alkoi lähenemään jo viittä uhkaavasti.
        Vaikka pääsin töistä todella hyvissä ajoin, niin silti olin uimassa vasta seitsemän maissa, kun kirjoitin äkkiä vielä kouluhommat puhtaaksi. Aikaa ei vain yksinkertaisesti ole tarpeeksi! Tarvitsisin kymmenen tuntia kotiaikaa lisää tai sitten töistä pitäisi nipistää aina tuo kolme tuntia...
          Uimassa yritin rentouttaa päätä ja kroppaa, mutta päässä surisee nyt siihen malliin, että kierroksilla käydään aika lailla... Vähän kyllä nyt pitäisi saada matalammaksi noita stressi tasoja, mutta tämmöinen viikonloppu, missä vielä tulee kahtena päivänä uusia juttuja, ei ainakaan auta stressin laskuun ja sitten alkaakin taas uusi viikko!
          Pelottaa, että tulen kipeäksi...
Isän metsää harvennetaan ja se sai puhuttua ajokuskin tuomaan isälle tarkoitetut puut meidä aholle. Toki hän maksoi kuskille, ei ilmaiseksi teettänyt moista. Mutta kyllä tuli puutakin. Yleensä meillä on tullut hirvittävästi puuta tuollaisesta yhdestäkin kasasta ja nyt sitä sitten on hirvittävästi-hirvittävästi. Mihin ihmeeseen tuon kaiken saa pilkottua edes!
         Ihanaa! Ainakin on puuta!
         Iltasella kävin saunassa, ulkosaunassa, ensimmäistä kertaa tällä viikolla. Sekin kuvastaa jo sitä, että nyt liidellään jo huuruilla jos ei ehdi edes muka saunaa laittamaan tulille... Lihaksille sauna teki hyvää, mutta pää surrasi sielläkin vaikka miten yritti keskittyä hengittämiseen ja lämpöön. Jospa sunnuntaina sais huilattua kunnolla!
Alkaa olla jo vähän syksyn sävyjä pihlajassa. Toivottavasti tänä vuonna tulisi komea ruska, kun monena vuonna on jäänyt näkemättä ja kuvaamatta, kun ei ole ollut!
      Kylläpäs olin iloinen tämän päivän hullusta urakasta.
      Nurmi ajettu. Trimmattu. Torppa siivottu. Ruokaa tehty viikonlopuksi. Kouluhommat valmiina huomiseksi. Siinä taisi tulla listasta kaikki. Tehty ♥
      Täällä on täysin uupunut, mutta äärettömän ylpeä ja onnellinen emäntä, joka meinaa nyt kaatua sänkyyn ja nukkua ainakin yhdeksään. Onneksi koulupäivä alkaa vasta 12 niin ei tarvitse kukonlaulun aikaan nousta.
       Luojalle kiitos ♥

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti