Mieli kevättä ja valoa kohti!

Keväinen ilta hyväilee auringon paisteella, vaikka kylmähkö keli vähän viilentääkin tunnelmaa. Lumet ovat jo melkein kokonaan sulaneet lukuunottamatta pieniä nököjä räystäiden pilvisissä kulmissa. Olen ollut väsyksissä, mutta tavattoman iloinen keväästä ja auringosta ja aamun valosta ♥
        Keskiviikko iltana minusta tuli toiseen kertaa täti. Isosisko sai tytön ja iso tyttö tulikin. Ja ruokahalusta päätellen sukuunsa tullut! Äitinsä näköinen ja suloinen tätin tyty ♥ Katsotaan nyt milloin nyyttiä pääsee sylittelemään, kunhan nyt perhe vähän aikaan rauhoittaa elämänsä uuden tilanteen tasalle ja lepäävät. Tuntuu kuitenkin mukavalta, että meidänkin suvussa alkaa olla pientä väkeä, joiden kanssa peuhata!

Ja arvatkaa kuka sai keskiviikkona kaivaa ensimmäisen haudan nykyisellä työmaallaan? MINÄ! Eihän siihen mennyt kuin 10 vuotta ja vaati sitkeää jankutusta ja taistelua omien taitojensa puolesta. Olin aika ylpeä, kun kaivuukaveri kehui vilpittömästi ja vähän yllättyneenä minun kaivuutani ja olin minä itsekin itsestäni niin ylpeä, ettei meinannut työtakki pysyä liitoksissaan! Hurraa!
         Olen aina pyrkinyt siihen, että olisin mahdollisimman monipuolinen, multiosaaja, ja että minut voisi työntää työhön kuin työhön ja se onnistuisi. Mutta kaikella ystävyydellä sanottuna, on pitänyt kyllä olla tavattoman lannistumaton todistaakseen, että nainen voi olla yhtä hyvä kuski ja työntekijä kuin mieskin!
        Tällä viikolla olen ollut kamalan väsyksissä, mutta toivon, että kroppa alkaa pikku hiljaa tottumaan työarkeen ja ensi viikko olisi jo helpompi jaksamisen puoleen. Oma piha on jäänyt hunningolle ja viikonloppunakaan tuskin hommat etenevät, sillä huomenna minulla on ystäväni polttaripäivä ja sunnuntaina taitaa sataa... Keväthommat ovat vähän myöhässä tässä pihassa...

Lintulaudalla oli alkuviikosta erikoinen vieras. Minulla on vielä talvinen lintulauta pihalla, kun tolppa oli vielä viime viikolla niin jäässä, ettei sitä saanut irti, joten käpytikka löysi siitä hyvän kiipeilypaikan. Hassu lintu! Kieppui itsekseen ympäri tolppaa ja keikisteli kivillä. Räkättirastaat ihmettelivät outoa tulokasta turvallisen matkan päästä.
        Tänään kävin iltalenkillä ja vuorossa oli "maitohappo-mäkitreeni" eli juoksin jalat maitohapoille pitkässä ylämäessä. Hyvää teki, mutta huomaan, että nyt kun lihaskuntotreeni on jäänyt vähän vähemmälle, niin jaloissa tuntuu. Pitäisi löytää edes puoli tuntia jostain iltatunneista ja hoitaa vähän lihaskuntoa, mutta yleensä ilta menee siihen, että toipuu työpäivästä. On kuitenkin AIVAN IHANAA juosta kevään keskellä! Linnut huutavat pelloilla, aurinko paistaa silmään ja juoksunutut saa olla jo kevyempää versiota.
         On tätä odotettu! Kevättä ja valoa! Ah!
         Torstaina alkoi MTV3-kanavalla uusi kausi Fitnesspäiväkirjat-sarjaa ja vaikka en nyt ihan fitnekseen asti omia treenejä koskaan vedäkään niin mukava oli taas katsoa miten naiset treenejään hoitavat. Ja tietynlaista innostusta ja motivaatiota tuli lisää omillekin lenkeille! Jo nyt huomaa, että kahden viikon työrupeama näkyy painossa puolentoista kilon tippumisella. Välipalojen annoskoko on sen verran pieni, että kilot katoavat jo sen vuoksi, kun töissä ei jaksa mitään "kunnon ruokaa" syödä tai rupeaa väsyttämään.
        Odotan niitä kesäillan lenkkejä kun saa helteessä hikoilla ja juosta vihreyden keskellä. Olen niin fiiliksissä tästä kesästä, että en malttaisi millään odottaa ♥

P.S. Sain tänään kirjeen Annilta ja vitsiläinen kun piristikin päivää kummasti! Tuli hyvälle mielelle ja jotenkin erikoisen iloiseksi kun raskaan työviikon jälkeen sai lukea ystävän kuulumisiä ♥ Kiitos!


JUOKSUPÄIVÄKIRJA
199. juoksupäivä (71 vko)
- 1289,2 km
- 7.2 km kylälenkki (41min)
- mäkitreeni-päivä: juoksin ylämäkeen kaksi spurttia ja jalat maitohapoille, kyllä puuskututti
- muuten juoksu sujui sutjakkaasti, vaikka vähän yleisväsy olikin
- lantion asennosta en oikein tiedä, kun katson varjoa niin näyttää siltä, että juoksen EDELLEEN istuvassa asennossa. Pitäs ottaa sitä videokuvaa niin näkis asennon paremmin...
- hengitys tasaista ja rauhallista
- askeleet sattuivat kohilleen aika hyvin ja ryhtikin pysyi suhteellisen hyvin. Pakaroiden lihaksia pitäisi vaan harjotuttaa enemmän niin jalatkin jaksaisivat pysyä kasassa
- ihana ilta muuten, aurinko paistoi +4 
- juoksulenkin jälkeen hyvä olo, kun vielä pääsi saunanlauteille istumaan!