21. lokakuuta 2018

Vihdoin talvi saa tulla minun pihalleni! Syystyöt tehty pihamaalla.

Kylläpäs tulee nopeasti pimeää, vaikka ei olla edes kelloja vielä käännetty!
      Parina päivänä olen tehnyt pihaa talvikuntoon enkä ole ehtinyt minään päivänä ottaa tuotoksistani kuvia. Nyt kun tänään sain loput lehtikasat pois ja loput haravoinnit tehtyä niin nyt sitten otin kaikesta tehdystä yhdellä kertaa kuvia. Perjantaina trimmailtu koko tontti, jokainen nurkka ja reunus, lauantaina ajettu nurmi kertaalleen talvea odottamaan ja tänään haravoitu ja siistitty muuten pihamaa paraatikuntoon!
       Hurraa!
Pihatien alussa on molemmin puolin isot pihlajat ja ne ihanuudet olivat tiputtaneet lehtensä kerralla. Hyvä sinänsä, ettei montaa kertaa tarvitse haravaa näyttää, mutta aikamoinen kasa lehtiä tuli pelkästään tien alusta!
Naapurilta saatiin lainaan semmoinen piikkiäes ja isä veteli kasvimaa-perunamaan sillä talvea odottamaan. Ihmeen hyvin se meni noihin käytävän kohtiinkin, mihin oli ehtinyt kasvaa aikamoisen paksu nurmiheinä. Ihme kyllä, yhdessä kesässä! Ensi vuonna käytävien paikoille pitänee laittaa vanhoja mattoja (?) Onko kokemuksia niistä?
Ja tienlaidan reunustava nurmikaistale oli sitten perjantai-illan urakka. Aurinko ehti laskea ennen kuin se oli tehty ja 2-tahti bensaakin piti tehdä vielä pikkuinen määrä ennen kuin homma oli selvä. Tosi tyypillistä, että kun ei ole kuin muutama metri tekemättä, loppuu joko bensa tai siima!
       Mutta nyt on tienlaitakin siisti ja tasainen ♥

Tänään haravoin sitten koivujen ja syreenipensaiden aluset ja korjasin kasat pois. Koivut alkavat olla suht tyhjät, mutta syreenipensaat ovat siitä vekkuleita, että viimeiset lehdet tippuvat yleensä hangelle. On se nyt ainakin hetken siisti...
       Tykkään noista meidän kuusista ♥ Vaikka ne ovat yli-korkeat ja liian isot noille paikoille niin ne ovat minusta ihanat! Joku kiihkomielinen on uhannut kaataa molemmat pois, mutta löytää kyllä minut vaijereilla kiinnitettyinä niistä silloin.
Trimmaus tekee kyllä nurmelle sen viimeistellyn ulkomuodon. Vaikka nurmi olisi kuinka lyhyttä, mutta jos seinän vieruksilla tai kukkapenkkien ympärillä kasvaa pitempää kortta niin koko alue näyttää suttaiselta. Ihan vain minun mielipiteeni, siis.
      Meidänkin pihassa on kohtalaisen paljon seinän vieruksia ja kukkapenkin reunoja ja muita kierreltäviä kohtia, mitä pitää siimalla ottaa, että ihan työstä käy kun koko tontin ajelee. Tekee se kuitenkin pihan ilmeen niin kivaksi, että ilolla tekee senkin homman! ♥
Kevään ensimmäinen homma on noiden marjapuskien uudet tuet. Nuo tuet kestivät kaksi vuotta, mikä minusta on aika vähän... Ehkä reunimmaisten pensaiden tuet ovat kärsineet vähän hurjastelevasta ruohonleikkurikuskista, mutta se ei selitä muiden pensaiden vaurioita..
Tuntuu hyvältä, kun kaikesta huolimatta sain pihan tähän kuntoon. Luulin ensin, että ei tule mitään, kun alkoi lokakuussa olemaan sitä ja tätä ja nyt vielä sairastelin melkein kaksi viikkoa! Niin sitä vaan ehti. Joku viisas on sanonut, että laiskan pitää olla ahkera ♥

Ensi viikolla vietetään Miehenmurrikan kanssa lomaa, ja yksi loman etapeista olisi saada jonkinmoiset pihavalot tuonne jonnekin. En ole ihan vielä varma, että mihin minä ne änkeän ja minkämoiseen järjestykseen, mutta eiköhän sitä jotakin keksi.
        Iltalenkillä eilen näin jo niin kivoja ripusteluja, että oikein harmittaa, ettei omassa pihassa ole mitään hienoja puskia, joihin valot saisi hyvin aseteltua. Jos on puskia niin ei ole pistoketta lähellä ja jos on pistoke niin ei ole puskia!
         Luovuus on siis vain rajana minun pihani pihavaloissa.
        
P.S. Nauratti tänään, kun isä pesi Toyota Camryaan ja pyysi minua auttamaan antennin kanssa. Siinä on semmoinen automaattinen antenni jonka pitäisi nousta ja laskea itse kun radiossa on virta tai se sammutetaan. Meidän Camryn radio ei tätä tee. Naurun aihe oli siitä, että automaattiantennin laskemiseen tarvittiin kaksi ihmistä ♥ Kelpasi nauru, ilot on pienestä kiinni!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti