Uudet iskunvaimentimet ja jouset autoon - yhteistyöllä!

Torstai iltana vaihdettiin minun autooni uudet iskunvaimentimet ja takajouset.
       Onni on sellainen mies, joka innostuu ja osaa tehdä itse kaikenlaisia huoltotoimenpiteitä autolle (ja muillekin härveleille). Minulla on kohta 20 vuotta vanha auto ja jos sen joka kerta veisi korjaamolle korjattavaksi saisi varmasti laittaa rahaa enemmän kuin mitä auton arvo itsessään on. Siksi on ihan mahtavaa, että oma Miehenmurrikka on oikea rasvanäppi ja monitoimimies autojen suhteen.
        Ostettiin iskunvaimentimet ja jouset ja ajateltiin laittaa ne itse paikoilleen.

Ainahan se menee niin, että ensimmäinen on harjoitusta ja toinen menee puolet nopeammin. Niin myös tällä kertaa. Olin jo aikaisemmin päivällä vaihtanut talvirenkaat kesärenkaisiin eturenkaiden osalta ja iltasella, kun Miehenmurrikka pääsi töistä oli auto jo valmiina korjaustoimenpidettä varten.
     Kaikki osat olivat vähän jumittuneet 20 vuodessa eli välillä sai käyttää ihan voimaakin, että sai mutterit auki mutta CRC on aikamoinen aine ruostuneisiin ja kiinnijymähtäneisiin kohteisiin! Ihan huippu apuri vanhojen pulttien kanssa!

Ensimmäisessä iskarissa meni kaksi tuntia, että saatiin vanha pois ja uusi tilalle ja siihen mahtui sitten paljon yritystä ja erehdystä ja muutama ihan silkka lapsus, mutta toinen puoli meni jo kokemuksen tuomalla varmuudella. Onneksi auto oli sitä mallia, että iskunvaimentimet olivat helpot ottaa, kun vaihtoehtona olisi ollut vähän haastavampikin versio. Hyvä että edes jossain kohtaa maailma on meidän puolella!
        Sopuisasti meni meidän vaihto-operaatio. Olen tottunut siihen, että jos en osaa itse tehdä, on aivan turha mennä puuttumaan asioihin. Parempi vain katsoa ja ihastella toisen osaamista ja imeä oppia sieltä mistä pystyy! Jossain kohdissa oli puolestaan sitten vaan hyvä, että oli kaksi silmäparia ja käsiparia hommissa. Sen minkä toinen meinasi unohtaa, toinen muisti.

Kello taisi olla yhdeksän illalla kun vihdoin pääsin koeajolle uusien renkaiden ja uusien iskareiden ja jousien kanssa ja täytyy kyllä sanoa, että eron huomasi jo kun istahti autoon. Olin ajanut aika lötköillä iskareilla kun vertaa autoa nyt siihen mitä se oli! Ei ihme, että perä viisti maata heti kun vähänkin painavampaa heitti takakonttiin.
        Peräkin nousi (tai ainakin meidän silmissä nousi) edeltävästä tilastaan ja nyt ei oikeastaan tarvitsisi muuta kuin pestä auto hyvin talven jäljiltä, vaihtaa öljyt ja pestä moottori. Sekin päätettiin tehdä Miehenmurrikan kanssa yhdessä, kun meidän yhteistyö kerran sujuu niin hyvin ♥