Taimet ojennukseen

Meidän äiti oli huolissaan viime viikolla siitä, että kun ajan nurmikon niin pörriäisiltä häviää kaikki ruoka. Ei ole sitä pelkoa, että minun nurmenajoni tappaisi nuo tärkeät otukset maapallolta. Tänään juuri katsoin, että perjantain ruohonajon jälkeen voikukat ovat nostaneet aika urhoollisesti keltaisia päitään nurmen seasta. Ei niitä mikään ruohonajo tapa!

Tämän päivän olin varannut taimien koulimiseen. Olisi pitänyt tehdä jo viime viikolla, mutta oli kasvimaa ja vielä iltavuoro hieronnoissa niin ei oikein riittänyt vuorokaudessa tunnit. Tai joo, ehkä yöllä olisi voinut...

      Minulla on siis tänä vuonna itämässä isoa samettikukkaa ja sitten avomaakurkkua. Vaikka lajiketta on vähän niin taimia sai tänäänkin purkittaa ihan kiitettävästi. Miten se onkin, että ne lähtevät aina vähän kädestä nämä hommat? Geeneissä?

Ihmeen hyvälle taimelle ne olivat kuitenkin saaneet itsensä. Varsinkin sammarit olivat puskeneet pituutta kunnolla. Nyt laitoin ne tarkoituksella vähän lyhyemmiksi niin ei tulisi honteloita. Kasvimaalla on kurjaa jos pitää ruvetä niitä tukemaan...

       Joskus mietin, että onko tässä esikasvatus-hässäkässä mitään järkeä, mutta sitten kun katsoo vanhoja kuvia, missä kukkia on isoina ryppäinä kasvimaalla niin tajuaa, että on siinä jotain järkeä! Tekemisen ja katsomisen ilo ainakin! ♥

Eilen nauratti, kun minun pihallani pomppiva pupu otti elämänsä rennosti. Alan epäillä, että se ei edes tiedä olevansa saaliseläin! Se makasi huolta vailla nurmella pitkin pituuttaa ja nautti olostaan ♥ Olisi tehnyt mieli köllähtää siihen sen viereen...

Tämä viikonloppu on ollut kaikin puolin todella hyvä. Olen ollut iloinen ja touhukas ja onnellinen ♥ En tiedä onko se johtunut aurinkoisista keleistä, lämmöstä, töistä, joita olen saanut tehdyksi vai ihan vaan siitä, että rankan viikon jälkeen oli muutama vapaa?! Niin tai näin, tämä tuntuu vaihteeksi todella hyvältä.

         Ja hei!

         Järvi on lämmennyt sen verran, että tänäänkin ihan vaan uiskentelin uimisen ilosta ♥ Ainut mikä uimisessa vähän takaraivoa kiristää on se, että minun olisi jossain vaiheessa pitänyt saada ranta siivottua siitä kaislanmuhjusta. En ole vielä kertaakaan tänä kesänä sitä saanut aikaiseksi... Tämä on ollut todellakin todella omituinen kevät!

        Nyt olisi aika mennä laittamaan tämä viikko purkkiin ja ottaa vastaan seuraava viikko. Jokohan se toisi meille kunnon kesähelteet?!

Kasvimaa unelmia ♥

Tällä viikolla minulla oli iltavuoro hieronnoissa eli menin kouluun yhdeksi, pari tuntia teoriaa ja neljältä alkoivat sitten asiakashieronnat ja kestivät aina kahdeksaan asti. Ei siinä olisi ehtinyt kotona mitään, jollen olisi herännyt hyvissä ajoin ja tehnyt yhtä työpäivää ensin kotona ja sitten mennyt koululle.

       Jotenkin suututti, vaikka aamut olivat ihania kun lintujen konsertto oli koko ajan korvissa ja muutenkin maailma hiljainen ja tyyni. En tajua miksi meidän pitää tehdä iltaan niin pitkään, ihan kuin oltaisiin siellä vain jotain orjia, jotka keräävät firmalle rahaa! Ja vielä maksetaan siitäkin!

         Noh, kun asialle ei voi mitään niin pitänee vain toimia näissä puitteissa niin hyvin kuin pystyy.

         Heräsin siis koko viikon varhain, että ehdin kasvimaalle. Se oli nimittäin to do-listani kärkipäässä tällä viikolla ja eilen sain viimeiset rivit porkkanaa kylvettyä. En ole vielä saanut kuvatuksi koko komeutta, mutta tässä nyt tulee edes aavistus siitä mitä kasvimaalla tänä vuonna on.

Kurkkua minulla on taimettumassakin, joten siemenestä laitoin vain kaksi riviä tähän alkuun. Saa sitten nähdä tuleeko taimista sen nopeampaa kurkkuja... Sitten laitoin porkkanaa ja tänä vuonna kokeilin pari riviä nauhaporkkanaa. Katsotaan auttaako se yhtään harventamisen kanssa. Muutoin sitä tuli kuusi riviä. Sinne väliin tuikkaan sitten samettiruusuja, kunhan saan ne sellaisiksi, että ne ulkona pärjäävät.

     Herneen laitoin viimeiseen palstaan punajuuren, persiljan ja tillin kera. Punajuuri ja persiljakin olivat tänä vuonna nauhakylvöksiä - tosin ihan vahingossa, sillä en kyllä yhtään tajunnut kun raastoin niitä kaupan hyllyltä, että ne sellaisia olivat! Katsotaan nyt millä tavalla ne itävät - jos itävät!

       Sipulia laitoin nelisen riviä. Ne on niin mukavia laittaa, helppo hoitaa ja ainakin viime vuonna niistä tuli vielä hyvä sato ♥

           Kukkia tuli viimeisiin lokosiin.

          Siinä kun kyykin ja laittelin kädet mullassa siemeniä, mietin, että tämä on oikeasti minulle terapiaa ja mielenrauhoittamista parhaimmillaan. Kasvimaasta tuleekin varmasti minulle tämän kesän terapiapaikka ♥ Siellä aion tyhjentää kaikki turhautumat ja saada akkuihin virtaa ihan uudella tavalla. Ainakin tämä alku toimi minulle juuri sellaisena.

           Senkin huomasin, että kun aamulla puuhasteli mieleisen asian kimpussa, niin koulussa ei oikein ollut läsnä muutoin kuin fyysisesti. Jäin vähän roikkumaan niihin ajatuksiin ja mietteisiin, mitä kotona oli ollut mielessä. Onneksi asiakashieronnoissa ei välttämättä tarvitse ihan kamalasti ollakaan läsnä, jos sattuu vielä hiljainen asiakas. Ei tarvitse muuta kuin hieroa. (Älkää kertoko asiakkaille...)

Eniten ärsytti se, että homma piti aina jättää kesken että ehti suihkuun ja syömään ennen kouluun lähtöä. Muina vuosina olen saanut ahertaa kasvimaan valmiiksi kerralla ja sillä hyvä. Nyt se kesti ja kesti. Melkein koko viikon! Porkkanan kohta piti vielä kääntää oikein hangolla ja lapiolla ympäri, sillä maa oli niin kovaa siitä kohtaa etteivät porkkana olisi jaksaneet pureutua maahan yhtään!

        Nautin kuitenkin hommasta ihan täysillä! ♥

       Haettiin viime sunnuntaina Miehenmurrikan kanssa vesivaunulla vettä kasvimaan laitaan, joten kasteluvedestä ei ole ollut pulaa, vaikkei sitä taivaasta ole tullutkaan. Naapurin viljelijät ovat sitä vähän kaipailleet, mutta minulle ei ole niin väliksi. Pidän näistä lämpimistä poutapäivistäkin... Sitä paitsi naapurin isännän vilja itää jo. Hentoinen vihreä peittää koko peltoa ♥ Ihana!

Nyt ei sitten tarvitsisi muuta kuin odottaa kitkemistä ja harventamista. Aion kyllä kitkeä säännöllisesti, niin ei olisi sitten joku viikko ihan kamalaa urakkaa senkään puoleen. Katsotaan nyt miten tämä suunnitelma onnistuu näiden hierontapäivien aikaan.

       Onneksi ensi viikko on aamuvuoro, joten jää edes jotain aikaa loppupäivästä.

     Peruna laitettiin 24. päivä maahan ja tällä kertaa se pysyi rajatussa määrässä. Olin mitoittanut perunamaan tiettyyn alueeseen ja 14 riviä oli tavoitteena. Aika hyvin se sitten menikin juuri niin. Vähän jäi vielä toisesta reunasta tilaakin. Tänä vuonna ostettiin uutta Nicolan siementä, joten nyt pitäisi tulla hyvää perunaa ainakin kuudesta rivistä. Kuusi muuta riviä on vanhaa Nicolaa ja kaksi ensimmäistä ovat Mozartia, punaista perunaa.

Nyt vaan odottelen, että tulisi sitä kitkemistä ja harventamista ja haraamista ♥

Itämistä ja kasvimaan käytäviä

Heräsin linnun lauluun, vaikka ikkuna on ollut öisin visusti kiinni, sillä lämpötila on laskenut aika lailla alakantimiin öisin. Aamuisin vain linnut laulavat niin kovin pihapuissa, että se tulee kolmikertaisen ikkunan läpi ja tunkeutuu vielä aamun uneen ♥ Ihanaa kun tulee kesä!
       Tänään mietin, kun otin valokuvia taas (olen jälleen hirmu innostunut!) että ihanaa kun kesä tulee valokuvauksenkin kanssa, sillä luonnonvalo tekee kuvista ihania!
        Vaikka olin nukkunut hyvin, tänään oli taas se väsynyt ja nuupahtanut päivä, joka minulla joka kuukausi tulee jossakin vaiheessa. Loputon väsymys ja uupumus ja uni tulee heti kun sille antaa luvan. Se päivä oli tänään ja silti menin ja tein enemmän kuin ehkä olin miettinytkään!

 Olen ollut todella myöhässä näiden kylvösten kanssa ja tänään vihdoin sain kasvimaan ensimmäiset poloiset itämään: avomaakurkku ja suuren suuri samettikukka, jotka aion tunkea kasvimaalle porkkanoiden ja sipulien sekaan ♥ Näyttää niin vähäiseltä määrältä, mutta kunhan itävät ja taimettuvat, niin koulimisen jälkeen sitä sitten riittää... ruukkua.
       Lannoitin myös perunamaan ja kasvimaan, mylläytin äeksellä vielä kerran ja kokeilin sitten tämän kesän uusinta kokeiluani: käytävämuovia. Jos se vähän estäisi rikkaruohoja kasvamasta ainakaan käytävien kohdalta.

Jotenkin mietitytti vain, että onkohan tuo nyt sitten kovinkaan suuri apu, sillä nuo käytävien kohdat ovat vain murto osa koko kasvimaasta... Että onko se sitten kitkemisen kannalta mikään HELPOTUS?! Kunhan nyt taas kokeilen. Eihän kaikesta tarvitse niin paljon myötyä ollakaan... vai mitä?
      Tänään on ollut todella kummallinen ilma. Aamusta näytti niin aurinkoiselta, mutta kun ehdin uunin lämmityksen jälkeen uloa, meno muuttui koleaksi. Välillä aurinko meni pilveen ja taivaanrantaan kerääntyi pilviä. Välillä se yritti sataa ja välillä taas paistoi aurinko. Iltaa kohden ilma meni jälleen niin kylmäksi että taisi äsken näyttää +2 kun lopetin elokuvan katselun.
       Katsoin loppuun minun monen illan elokuvani, Saanko esitellä: Joe Black. Oli taas semmonen fiilis, että romanttinen hömppä upposi kuin sulaan voihin! ♥ Ja muutenkin, elokuva on aika ajatuksia herättävä, vaikka meneekin hömppä-genreen puolelle. Eikä se hömppä aina tarkoita sitä, että elokuva olisi pelkkää hötöistä ja sanomatonta - pikemminkin päinvastoin.
       Kävin iltauinnilla.
       Vesi ei ole kamalasti päässyt lämpenemään, kun on ollut tämmöisiä öitä, että hyvä jos plussalla on lämpömittari kestänyt. Ihanaa on kuitenkin uida taas jäävapaassa järvessä ♥ Toisinaan kyllä kaipaan sitä hyistä tunnetta kun meni jäiden sekaan uimaan... ja sitten toisaalta ikävöin jo niitä päiviä, kun lämpötila on +30 ja hiekka polttaa varpaita ja pääsee hetkeksi pulahtamaan kesäiseen järveen.
       Tule jo kesä!