Sanotaan elämäntaito-oppaista mitä tahansa, niin ainakin minä olen löytäny niistä uusia tapoja nähdä sekä itseni että suhtautua elämän tuomaan iloon ja suruun. Toisin sanoen, ne ovat auttaneet minua ymmärtämään itseäni paremmin ♥
Viimeisin tällainen ahaa-elämys-kirja oli Thomas Eriksonin Idiootit ympärilläni. Kirjoittelen siitä lisää ihan omana postauksenaan, mutta kirja herätti minut jälleen siihen ajatukseen, että tässä maailmassa on erilaisia ihmisiä ja se on pirun hyvä juttu!
Eilisillalta. Tämä kuva.
Oli ihan kuin etelän yössä, vaikka en ole koskaan etelänyötä kokenut, mutta Miehenmurrikka vahvisti tämän mielikuvan. Lämmin tuuli, lämpötila vielä korkealla tähän vuoden aikaan nähden, lintujen konsertto aivan mieletön!
Luonto on herännyt eloon tällä viikolla. Eilen pomppi elohopea jo yli +20 asteen ja tämäkään päivä ei jää pekkaa pahemmaksi! Olen ahertanut nyt omalla pihalla niiltä osin missä pystyn, sillä ihan vielä ei pääse nurmen leikkuuseen. Kohta, kohta..
Lannoitin ja kalkitsin marjapensaat, mutta taisin taas myöhästyä niiden ruiskutuksesta. Silmut ovat auenneet... Äsh! Oli niin pitkään kylmiä öitä ja sitten tulikin äkkiä nämä lämmöt. Noh. Toivottavasti "pieni harvennus" tekisi niistä ilmavammat eikä taudit tarttuisi niin äkkiä.
Marjapensaiden tuet olivat osin aika surkeassa kunnossa, joten kävimme isän kanssa hakemassa vähän puutavaraa ja eilen tein pensaille tolpat valmiiksi. Asennusta vajaa.
En ole mikään sirkkeli-hirmu, vaikka pidänkin puutöistä. En tiedä olenko perinyt isäni ja hänen isänsä kädentaidot puutöissä, mutta ihan tyytyväinen olen näihin vasta-alkajan saavutuksiin ♥ Tasokaan ei tosin ollut vielä kovin korkea jos piti lähinnä sahata lauta kolmeen osaan ja teroittaa kärki... Mutta kuitenkin!
Yhden kehikon verran ehdittiin Miehenmurrikan kanssa kokeilemaan, että miten tolppa asettuu.
Olen todella raivostuttava kumppani maatöissä, huomasin sen eilen.
Vänkäsin vastaan, vaikka loppujen lopuksi minun keinoni oli paljon monimutkaisempi. Miehenmurrikalla on lehmän hermot! Myönsin kyllä lopussa, että olen aika ärsyttävä ja yritän parantaa habitustani työn tuoksinnassa, varsinkin jos työparina on oma puoliso tai muu läheinen...
Tällä viikolla olen todella saanut järjestellä taas ajatuksiani oikein kunnolla. Kesätöistä ei ole kuulunut mitään ja olen yrittänyt suhtautua asiaan hyvin zeniläisesti: otan vastaan sen mitä elämä tuo. Eli jos en pääse viheraluetöihin enää tänä kesänä, katson toiseen suuntaan hyvillä mielin ja ajattelen, että elämä potkii minua sitten jo toiseen suuntaan...
En ole koskaan ajatellut ylimielisesti töistä, en edes silloin kun olin kaupungissa seurakunnan palveluksessa vuodesta toiseen. Aina hain työpaikkaa kuin eivät tuntisi minua. Tässä uudessa tilanteessa, kun haen oikeasti sellaista työpaikkaa missä olen ollut vasta yhden vuoden enkä ole ns. vakituista kalustoa, on asia ihan toinen. Toivon että saisin vielä täksi kesäksi työtä, sillä vaikka polkaisenkin oman yritykseni käyntiin ei se minua elätä vielä kunnolla pitkiin aikoihin, joten pieni pesämuna olisi ihan hyvä!
Olen jo kuitenkin vähän varautunut suunnitelmaan B, jonka otan käyttöön heti kun/jos varmistuu etten pääse tänä kesänä työhön johon hain. B-suunnitelma tarkoittaa sitten taas ihan erilaiseen arkeen sopeutumista ja stressin sietoa ja aivojen siirtämistä opiskelu-moodille. Pidän sen kuitenkin vielä b-suunnitelmana...
JUOKSUPÄIVÄKIRJA
maanantai 22.4.2019
579. juoksupäivä (212 vko)
- 3506.1 km
- 5km suopohjien tie (27 min)
- pose method
- hyvä juoksu kaikin puolin
- energiaa riitti ja jalat tuntuivat hyviltä, tämä uusi tekniikka on ihan mahtava!
- hengitys ok
- ryhti ja lantio ovat paremmat nyt kun askellus on oikeassa kohdassa ja kannatan kehoa paremmin
- askellus hyvä, harjoittelua vaaditaan kuitenkin
- vauhti ei vielä ole suunnaton, mutta selvästi juoksu on vaivattomampaa
- vammoja ei ole tullut, uudet lihakset kipeytyvät entistä vähemmän eli kai jotain kehitystäkin tapahtuu
- +15, ihana keli ja ihanaa kun alkaa muutkin tiet olemaan sulia kuin maantiet!
keskiviikko 24.4.2019
580. juoksupäivä (212 vko)
- 3510.9 km
- 4.8km metsäseikkailu (27min)
- pose method
- kunhan juoksentelin, kun oli niin ihana ilta
- kävin uimarannalla ja tajusin, että olen todella nyt siinä unelmassa kiinni, että voin lähteä juoksemaan ja juosta juuri sinne minne haluan (siis tietyssä mitassa tietysti...) josta haaveilin joskus
- hengitys ok
- lantion kannatus hyvä, metsäpolut teki hyvää
- ryhti parempi
- askellus hyvä ja rento
- +20, ihana auringon paiste, ekaa kertaa shortsit jalassa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti