29. joulukuuta 2015

Talvikimallusta.

Alkaa tämä vuosi vedellä viimeisiää ja olen suunnitellut tekeväni taas sellaisen yhteenvedon tästä vuodesta. Mikä meni pieleen ja missä onnistuin, huippuhetket ja pohjamudat. Nyt en kuitenkaan jaksa niitä miettiä, vaan kirjoittelen tämän ensin.
        Pakkasaamu.
        -12 astetta ja auringonpaistetta.
        Piti muutaman kerran nipistää itseään, että onko tämmöinen sää edes mahdollinen. Ihana! ♥
Jotenkin näitä pakkasia on kaivannut jo niiiiiiiin kauan, että nyt kun vihdoin tulivat, ei oikein usko, että ne ovat tulleet. Aamuisella postinhakumatkalla poskia nipisteli ja jalkojen alla rahisi jäinen nurmi. Pitihän se sitten uskoa. Lunta ei ole oikein yhtään, mutta onneksi pakkanen tekee maisemasta muuten valkean. Miten kaunista onkaan, kun ei ole sitä ainaista mustaa ja märkää!
          Lämmittelin uunia ja kävin pienellä valokuvauskierroksella napsimassa ihanasta pakkaspäivästä muistoja tämän vuoden valokuvakansioon. Aurinko vaan pysytteli edelleen vähän alhaalla joten ihan niitä komeimpia aurinkokuvia pitänee odottaa helmikuulle kun aurinko kipuaa vähän ylemmäs.
Äiti soitti aamusta. Olivat lähteneet hurvittelemaan Helsinkiin pikkusiskoni luo ja sitten käyvät oopperassakin katsomassa sen Oopperan kummituksen. Tekee ihan hyvää niille aikamoisen suihke-joulun jälkeen vähän päässä rentoutumaan muualle ja muitten passattaviksi.
        Noh, soitto ei kuitenkaan liittynyt rentoutumiseen vaan päinvastoin. Äiti soitti ja pyysi, että kävisin kattomassa jäikö häneltä silitysrauta seinään.... Sanoin meneväni, pikkasen lähempänä olen kuin ne Helsingissä. Minä, Securitas, hoidin homman ja tietysti se oli pois seinästä! Katsoin samalla kaikki muutkin mahdolliset pistokkeet kahvinkeittimet yms. ettei tartte joka vehkeen takia ajella.
         Sitten ennen kuin pääsin kotiin olin jo niin nälkäinen että olin känkkäränkkä päällä, mutta silti vetäsin lenkkinutut niskaan ennen ruokaa. Otin vähän rusinoita ja vettä ja lähdin juoksemaan. En taas oikein osaa pukeutua pakkasjuoksuun, mutta ainakaan tänään ei ollu yhtään liikaa päällä. Kintut taisivat saada jopa kylmää...
          Juoksu sujui hyvin ja melko helponoloisesti eikä mihinkään koskenut eikä krampannut. Iltasella vaan sitten piti jälleen venytellä ja hieroskella hierontarullalla kun tuntui että pingotti enemmän kuin normaalisti. Lihashuoltoa pitäisi jaksaa tehdä enemmän...
Vaihdoin ruuan jo kevyempään tänään. Ei oikein enää jouluruoka maistu. Kinkkua tosin vielä on ja sitä vielä nakerrankin, mutta muuten... Kevättä kohti ja kevyempää ruokaa!
       Ruuan jälkeen olin ihan sohvailukamaa jälleen. Viltin alle ja koivet suoriksi. Jotenkin se siskon antama villapeitto vaan vetää puoleensa! Tänään on taas muutenkin ollu oikein semmonen itkuntuhraus päivä taas... joku ihana piirre tässä naisena olemisessa! On ollu vähän taas herkillä..
Koiraakin on taas ollu ikävä enemmän. Koko ajanhan miulla on sitä ikävä, mutta joinakin päivinä se tuntuu ihan ylivoimaiselta. En enää muista miltä sen turkki tuntui silitettäessä tai miltä se tuoksui tämmöisenä pakkaspäivänä, ja sydäntä riipii joka kerta kun huomaan, että en enää muista jotain semmoista, joka 14 vuoden aikana oli itsestäänselvyys. Turkki ja koiran tuoksu.
Pahoitin eilen erään ystäväni mielen, kun lupasin ensin, että kun käyn kampaajalla niin käyn sen luona hakemassa joulupakettini, jota ystäväni ei ehtinyt jouluksi toimittaa. Hän oli saanut flunssan jouluvierailtaan ja kun minut soitettiin sitten lauantaiksi töihin, enkä halunnut riskeerata flunssalla työpäivää niin peruin tulemiseni ja kirjoitin, että nähdään vaikka loppuviikosta. Ystäväni vastasi, että voi olla loppuviikolla menoillaan...
         Harmistuin, mutta toisaalta miekin ajoin täältä asti tuomaan jouluksi paketit kavereille, ettei jääneet antamatta. Sama matka ystävällä olisi ollut miun luo, kun mitä minulla oli hänen luo. Noh. Harmistelen taas varmaan turhia ja muutenkin kun mieli on ollu vähän alamaissa niin ottaa itteensä vielä nopeammin sellaista, mille muutoin viittaisi kintaalla.
JUOKSUPÄIVÄKIRJA
160. juoksupäivä (1v 4 vko)
- 1026,2km
- 7,2 km kylälenkki (43min)
- juoksu sujui hyvin ja melko harmittomasti. Huomasin JÄLLEEN että kun ottaa lyhyempiä askeleita niin askelluskin on parempaa! Ja jaloissa tuntuu paremmalta
- hengitystä piti vähän suojata kaulurilla, kun pakkasta oli reilut 10 astetta mutta muuten sujui hyvin sekin
- ryhtikin pysyi hyvin, varmaan osaltaan siksi kun olin laittanut paitoja niin paljon päällekäin, heh!
- jalat tuntuivat kylmiltä, muuten oli lämmin
- -12 pakkasta, iltainen auringonlasku ja kovat, pakkastiet. Ihana juosta!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti