Markkinahuumaa ♥

Tänään oli markkinapäivä ja kylläpäs oli epätavallinen markkinasää! Yleensä sataa vettä, räntää tai molempia olipa sitten kevät- tai syysmarkkinat! Nyt paistoi aurinko ja oli ihan jo niin lämmintä, että tämmöinen vilukissakin oli ilman syvälle korville vedettyä pipoa. Pitää vähän ruveta karaistamaan tätä villanuttuihin kietoutunutta kroppaa.
      Käveltiin torialue läpi ja imin jälleen itseeni markkinahumua ♥ En tiedä mikä markkinarinkeli olen entisessä elämässäni ollut, mutta nautin suunnattomasti markkinoiden tunnelmasta. Muistan silloinkin kun olin vielä koululainen, niin koulun jälkeen ampaisin pyörällä suoraan markkinoille heti kun reppu oli heitetty kodin nurkkaan. Jos missasin markkinat oli se ainakin muutaman päivän suru.
       Miehenmurrikin oli niin kiltti sielu, että lähti minun kanssani sinne kojujen keskelle talsimaan, vaikka markkinat eivät ihan samanlaista hurmiota hänessä aiheuttakaan ♥

Seisoin pitkän aikaa kojun luona, missä oli erilaisia pihakoristeita tehty oksista ja kävyistä ja jos olisi ollut rahaa kuin roskaa niin varmasti olisi tarttunut mukaan sellainen risuista punottu eläinhahmo pihamaata ihastuttamaan. Nyt se jäi kojuun enkä vieläkään ole ihan varma, oliko se hyvä juttu... voisi kai kutsua kaduttamiseksi kun en ostanut...
     Muuten ostokseni olivat kasa markkinarinkeleitä, joista iltapalalla suli jo yksi suuhun ♥ NAM!
     Miehenmuru joutui viipottamaan minun perässäni muutenkin tänään kaupoilla, kun kävin paikallisessa XXL:ssä ostamassa TAAS uudet juoksukengät. Sanoin myyjällekin, että "nyt saat myydä minulle sellaiset kengät, joiden kanssa juoksen seuraavat kaksi vuotta" ja aika kivat kenkulit se löysikin - ja onneksi varaston perukoilta löytyi vielä oikea kokokin, niin ei tarvitse enää sen takia juosta kaupoissa. Palautusoikeutta riittää 30 päivää ja saan vaikka kurassa juosta ja silti huolivat takaisin, jos alkaa tuntumaan siltä ettei kengistä ole käyttöön. Sellainen se takuu ja palautusoikeus pitäisi olla!

Uusimmat kilpurit: Nike Air Zoom WinFly 3

Heti kun kotiin pääsin tyhjensin kassit ja pussit ja vetäsin keväisempää juoksunuttua ylle ja lähdin kenkiä testaamaan. Eilinen lenkki oli tietysti alla ja jalat vähän ihmettelivät, että joka päiväkö minä juoksemaan nykyään lähden, mutta kun ensimmäiset kilsat oli juostu niin jalka tuntui löytäneensä kenkänsä. Askellus oli ihan toista kuin niillä Vomeron kengillä ja jalka tuntui paremmalta. En kuitenkaan juhli vielä, vaan maltan nyt hetken odotella ja katsoa, mitä kengät oikeasti ovat. Ensimmäisen lenkin jälkeen on paha sanoa juuta tai jaata, mutta toivo hyvistä ja iloisista lenkeistä syttyi näiden kenkien myötä.
        Jospa saisin taas kunnon kilpurit alle... hento ja kevyt, pieni toive sinne jonnekin.

Onnellisemmat juoksujalat ♥

Iltalenkki suuntautui tänään uimarantaan. Ajattelin, että käyn jo vähän potkimassa jäitä levälleen, että kohta pääsisi uimaan! Jäät ovat nimittäin todella tukevasti vielä rannoissa ja selillä kiinni ja ummessa eikä oikein missään vielä näy sellaista avoselän railoa, josta kevät pääsisi tekemään tuhojaan!
        Lenkki-ilma oli kuitenkin jo +8 joten kevätvermeissä ei tullut enää yhtään kylmä tai vilu ja tykkäsin mahdottomasti siitä fiiliksestä, että sai jo vähän vähentää kampetta juoksussakin. Kevät tulee! ♥ Ihanaa!

Meillä on sunnuntaina pienen sisarentytön 1-vuotissynttärit ja pähkäilin ohimot kipeinä, mitä ihmettä minä sille nyytille ostan. Päivänsankari itse ei kamalasti vielä lahjoista perusta ja minulla taas ei ollut kamalasti euroja enää tämmöisen kevään jälkeen laittaa lahjaan, mutta jotain pientä ja käytännöllistä yritin hankkia.
      Pipo ja pupu ♥
      Käytännöllistä, vai mitä?
      Kieltämättä, tämmöisenä pupu-fanina ja ex-pehmopupujen-kerääjänä täytyy sanoa, että pieni kiusaus on jättää pehmopupu pois paketista ja laittaa se omalle yöpöydälle nököttämään. Vaikka olen jo "tämän ikäinen" niin edelleen näköjään nuo pehmot vetävät puoleensa kuin Maa Kuuta! ♥

 Ja tänään tuli postista vihdoin ja viimein Juniorin lahjakin. Eihän siinä mennyt kuin melkein neljä kuukautta. Sitkeys ja kärsivällisyys ovat hyveitä, joita tämän paketin tilauksessa käytettiin kourakaupalla! Yhdessä vaiheessa ajattelin, että perun koko tilauksen, mutta nyt lahja nököttää pöydällä ja odottaa käärepaperia ennen kuin ojennan sen "vähän" myöhästyneenä synttärilahjana... Toivottavasti olisi ensimmäinen Pokemon-ranneke kaveriporukassa niin olisi edes jotain hyötyä tästäkin ennakkoon tilaamisesta!

Kävin kotiintulomatkalla vielä kaupan ja kirjaston kautta. Kaupasta ruokaa ja kirjastosta sielun ruokaa. Maaret Kallion kirja oli saapunut ja hain se pois tilaustilaa viemästä. Kirja oli tilattu Miehenmurrin nimellä, mutta sain lainata se kun sanoin tuntevani varsin hyvin tilaajan ♥ tsihih!
       Muutaman sivun ehdin jo lukaista iltasella iltapalan jälkeen ja minusta oli aika ihanasti sanottu jo ensi lehdillä, ettei kirja mikään avain kadotettuun onneen ole eikä sanat mitään analyyttistä totuutta - kirja on apuna löytämään sen voiman ja vahvuuden, joka minussa (siis lukijoissa yleensä) jo on, mutta emme vain osaa käyttää sitä!
        Kirja antoi jo ensilehdillä jotain hienoa ja vahvaa tajuamiselleni! Mielenkiinnolla odotan, mitä loput 200 sivua oikein antavat!

Nyt tällä emännyydellä on vielä puut hakematta tuvan halkolaatikkoon ja taivaalla mollottelee jo kuu! Tämä päivä meni taas niin vauhdikkaasti iltaan, että puutkin jäivät hakematta, mutta nopeastihan nuo on haettu kun ei tarvitse metsään asti mennä!
    Taidan vielä torstain kunniaksi keittää puun hakureissun palkinnoksi kaakaota ja lukea vielä muutaman sivun ensin Maaretin kirjaa ja sitten Jojon kirjaa ja painaa silmät kiinni.
     Kaupunkipäivät vievät voimat totaalisesti pahemmin kuin mikään muu!

JUOKSUPÄIVÄKIRJA
332. juoksupäivä (199vko)
- 2087,8 km
- 5.7km uimarantalenkki rantaan asti (35 min)
- piti päästä heti kokeilemaan uusia kenkiä, sen verran mielenkiintoa oli siitä, miten ne toimivat ja tuleeko jalat kipeäksi
- heti kun lähdin juoksemaan askeleet tuntuivat tutummilta kuin toisten kenkien kanssa, helpommilta ja normaaleilta
- vähän pohje/akillesjänne seutu vielä oli kipeä, mutta eilinen rasitus ja niiden toisten kenkien aiheuttama jumitus pitää nyt viikonlopun aikana huilia paremmaksi, mutta ei nämä kengät ainakaan sitä olotilaa pahentanut, joka loi vähän toiveita siitä, että kengät toimivat
- tuli pitkästä aikaa hymyiltyä lenkin aikana ja hyvä mieli pomppasi pintaan - en edes muista milloin viimeksi olisin ajatellut juostessa niin!
- hengitys kulki hyvin, vähän syöty pasta vielä pisteli alavatsaan ja muutenkin otin taas vähän kevyemmin etten rasita jalkoja liikaa jälleen uusien kenkien kanssa, vaikka hyviltä tuntuivatkin
- keli oli ihana, +8 ja aurinkoinen, sain laittaa jo vähän kevyempää päällekin vaikka akillesjänteen pakkasinkin kunnolla
- voi kun juoksuun saisi hyvät kengät alle ja ilon ja riemun taas pintaan!