Helteet palasivat hetkeksi: laiskottelua

Heräsin aamulla lintujen tirskutteluun ♥
    Sain aukaista silmät ihan juuri silloin kun siltä tuntui ja nousta sängystä vasta sitten kun olin valmis siihen ilman herätyskellon pirinöitä tai kiirettä yhtään mihinkään! Päätin keväällä, että otan näitä päiviä kesääni enemmän tänä vuonna enkä paina töitä ihan koko aikaa. Nytkin pihamaalla näkyi tekemätöntä työtä vaikka miten paljon, mutta tänään ja huomenna pidän omat päivät, täysin joutilaat ja rennot ♥ Nautin näistä (tällä kertaa) viimeisistä helteistä, lataan akkuja viikkoon ja palaudun muutenkin vähän tästä ensimmäisestä työkuukaudesta.
      Aamupalan jälkeen nappasin lierihatun päähän ja kävin kastelemassa kasvimaan taimet, etteivät ne täysin palaisi päivän kuumuudessa. Sitten kaappasin kainaloon kirjan ja istahdin pihakeinuun lukemaan ♥ Miten olinkaan kaivannut sitä tunnetta kun kirja vie mennessään, muihin maailmoihin, ympärillä on kesän ääntä ja oma fiilis on mahtava ♥ Rauhallinen ja hyvä olla.

Riippumatonkin kaivoin talvisäilöstä, mutta aurinko paahtoi niin kuumasti aamupäivästä, että rojahdin riippumaton huomaan vasta iltapäivästä, kun vähän valo kääntyi toisaalle. En ole mikään kova ruskettumaan ja varsinkin tämmöisinä helteillä pidän tarkkaa lukua siitä, että aurinkorasvaa on iholla, mutta tänään kyllä huomasin, että ainakin käsivarsiin on vähän tullut jo väriä - rasvasta huolimatta.
       Ulkotöissä on ainakin se plussa (monen muun plussan lisäksi), että tämmöisinä kesinä kun kelit suosivat, saa olla lämmössä ja auringossa koko ajan!
       Kahden kirjan välissä kävin välillä hakemassa vähän rauhoittavaa vaikutusta metsästä. Tein pienen kävelyn metsätielle kameran kera ja heti kun pääsin pois naapureiden traktorin hurinasta ja muusta kohelluksesta pulssi laski ja hymy hiipi suupieliin huomaamatta ♥
        Metsän vaikutusta ♥

Ajattelin tänään, kun kävelin keskellä kesää, että eletään vasta kesäkuun ensimmäisiä päiviä ja jo nyt tuntuu, että kesä on antanut älyttömästi voimaa ja energiaa! Nämä helleviikot ovat olleet ihan mahtavia, ei pelkästään lämmön takia vaan kaiken sen mitä se on tehnyt luonnolle. Kaikki vihertää, monet kukat kukkivat jo nyt vaikka oikeasti kukkisivat vasta monen viikon päästä ja lämpö hellii. Tietysti alkaa olla jo siinä pisteessä nämä helteet, että kuivuus uhkaa niin metsäpalovaroitusten muodossa kuin ihan eläinten nestevajauksena...
      Meidänkin pihassa pomppi tämmöinen pieni otus yhtenä aamuna ja toivoin todella, että se oli saanut myös kosteutta vaikka ruohosta eikä kärsisi nestevajauksesta ♥

Viljapellotkin kaipailisivat kuulemma jo vettä, vaikka hyvin ainakin meidän naapurin pellot ovat vihertyneet. Tuskin kevätkosteutta ihan loputtomiin kuitenkaan riittää. Kunnioitusta herättävää touhua joka tapauksessa tuo maanviljely. Siinä jos missä pitää olla hyvissä väleissä Maa Emon kanssa!
        Minun kasvimaani on sentään sen verran helppohoitoista, että sille saa vettä edes jotenkin, vaikka ei taivaasta tulisikaan.

Orastavaa viljapeltoa sinisen taivaan alla ♥

Isä oli lukenut lehden vinkkipalstalta, että pelkkä betoninen sokkeli imee vettä hyvin ja ajan kanssa alkaa luovuttaa sitä sitten rakenteisiin. Isälle tuli näin ollen kiire maalaamaan meidän uuden puolen sokkeli sellaisella maalilla, joka estää kosteuden imeytymisen. Ja kun yhden kohdan maalaa, pitää maalata vähän lisääkin eli kun isä maalasi ensin uuden puolen sokkelin, piti sitten maalata vanhan torpankin puoli.
        Lämmin keli oli maalata. Vein tämän tästä isälle juomista ja suolasta syömistä ettei iskisi jalkaan suonenvetoa iltasella.
        Väri on vaalea, mutta kai siihen tottuu. Nyt se vaan näytti jotenkin niin kummalliselta, kun on tottunut tummempaan alareunaan... Kaunis ja siisti, mutta omituinen.

Ero uuden ja vanhan välillä on huomattava.

Tänään oli kevätjuhlapäivä ja Juniorikin oli saanut todistuksen ja pääsi kesälomalle. Hyvä todistus tuli. Saa olla ylpeä! Itse muistan, että odotin kevätjuhlapäivää todella. Kesäloma merkitsi minulle kokonaista kaksi ja puoli kuukautta maaseudulla asumista ♥ Ja aina se meni liian nopeasti. Nyt on kesät puolestaan olleet työntäyteisiä jo kohta 12 vuoden ajan eikä virallista kesälomaa ole ollut oikein mitenkään. Muutamia päiviä sinne saatu hiellä ja vaivalla.
        Tänä kesänä kuitenkin olen tajunnut, että jos minä en järjestä itselleni näitä tämmöisiä minilomia aina sinne ja tänne, niin ei niitä kukaan muukaan tee. Itse pitää hellittää, tehdä tilaa rentoutumiselle ja oleilulle, sellaiselle mistä itse nauttii ja tykkää.
        Tänäänkin luin kirjaa, kävelin, puuhastelin vähän jotain pientä pihamaalla ja kävin illalla sekä juoksemassa ja uimassa, ja nyt iltasella tuntuu että olen ollut suorastaan lomalla! Ihanaa ♥ Työtä täällä torpassa riittää ihan kuolemaan asti, jos itsensä työllä haluaa tappaa. Minä en sitä halua vaan haluan pitää työnkin jotensakin järjellisenä. Tottakai teen kovin töitä silloin kun pitää ja nipistän vähän omasta ajasta jos tiedän, ettei seuraavana päivänä saa jotain homma tehdyksi, mutta tänä kesänä aion myös ottaa aikaa tähän tämmöiseen, laiskotteluun ♥

Metsäkävelyllä mietin sitäkin, että tässä keväässä/kesässä on onnistunut moni asia. Työpaikka, oma elämä, treenit. Varsinkin juoksu on sujunut tässä alkukesässä todella hyvin, vaikka aina ei niin säkenöivää vauhtia ole ollutkaan niin ei myöskään mitään suuren suuria ongelmia. Olen nauttinut treenaamisesta taas ihan toisella tavalla ja saa iloa ja voimaa siitä, että vähän yrittää tehdä kuntonsa eteen jotain!
       Olen onnellinen siihen mitä olen ja mitä minulla on ♥
        Pitäisi muistaa pitää kiinni näistä hyvistä ajatuksista silloinkin, kun olo ei ihan yhtä mahtava ole. Elämässäni on kuitenkin paljon hyvää myös silloin, kun siltä ei tuntuisikaan. Ehkä suurin kiitollisuuden aihe on kuitenkin rakkaus ja parisuhde, joka voi hyvin. Olen löytänyt mahtavan puoliskon rinnalleni ja kiitän kyllä jotakin elämää suurempaa siitä, että hän minun elämääni on kävellyt ♥
       Kesä tekee hyvää - kaikin puolin!

JUOKSUPÄIVÄKIRJA
472. juoksupäivä (172 vko loppuu)
- 2908.9 km
- 6km kylälenkki oikaistuna (32 min)
- kuuma ja kuiva keli juosta, mutta kun piti vauhdin kohtuullisena ei ollut suurta ongelmaa
- askel toimii nyt erinomaisesti
- keskivartalo tuki löytyi, mutta vatsan puolella saisi pito olla vieläkin parempaa
- lantion pito parempaa ja vahvempaa koko ajan
- hengitys vähän hankalaa kun oli niin kuivaa
- mukava piristys lenkki kuitenkin kaiken laiskottelun jälkeen
- +25, lämmin, aurinkoinen ja paahteinen ilta
- uinti piristi lenkin jälkeen kovasti ♥