Minihelteet: kukkapenkkien loisto ♥

Tämä on ihmeellinen talo.
       Ensin katosi minun evääksi tarkoittamani TUC-keksit parempiin suihin (isän suuhun) ja tänään kun olisin heittänyt vähän kanankakkaa kukille ja kasvimaalle, oli säästetty pussin pohja heitetty paremmille kukille (äidin istutuksiin)!
        Pitää ruveta laittamaan hälytyksiä pusseihin ja keksipaketteihin, näemmä.
        Sain tänään loput kukkapenkit peratuksi ja siistityksi, mutta meinasi loppua päivä kesken! Luojan lykky, en innostunut hulluudessani enää enempiä kukkapenkkejä tekemään, kunhan nyt saisi jonkun tolkun näihinkin!

Takapihan pyöreä penkki on kuivasta kesästä huolimatta yllättävänkin vihreänä kestänyt! Keisarinkruunut ovat tänä vuonna jotenkin erityisen upeat ♥ Ja syysleimut ovat heränneet kasvamaan. Monta vuotta ne vain kököttivät ja nököttivät pieninä, mutta tänä vuonna nekin ovat kasvaneet ihan kunnollisen kokoisiksi!
        Tarha-alpi onkin sitten se luottokukkija - vuodesta toiseen.

Etupihan puolipyöreä penkki kukoistaa liljojen osala vielä komeammin. Eikä nuo äidin itse kasvattama palavarakkaus tupsu ole sekään hullumpi. Tästä ihanuudesta puuttuu vielä ritarinkannus, joka ei vielä kuki.
     Elämänlankaa leikkasin pois isän uudesta ja puhtaan valkeasta ajosillan kaiteesta. Sinne ne eivät kiipeä, vaikka pitäisi vahtia saksien kanssa yötä päivää! Omituisen sitkeä köynnös. Haluaako joku palasen...
     Sen kasvin kanssa sanonta: vain pala riittää, on pelottavan totta...

Paraatipenkki alkaa käyttäytyä nyt niin kuin perennapenkin kuuluu käyttäytyä: täyttää alansa. Tänään kun kitkin, huomasin, että perennat itse täyttävät suurimman osan kasvutilasta ja tukkii rikkaheinien kasvun. Jee! Juuri näin!
         Nämä pensasmaisesti kasvavat perennat ovatkin ihastuneet tähän uuteen penkkiin ihan oikeasti, sillä näin komeita ja tuuheita pensaita ei muihin paikkoihin ole näin nopeasti kasvanut!

Saunan kivikko

Saunan kivikkoon äiti tyrkkäsi omat ryhmäsamettikukkansa, mutta aika pieniä ne vielä ovat ahkerasta kastelusta huolimatta... Toivottavasti vahvistuvat, sillä ne ovat olleet muina vuosina ihan tolkuttoman komeita! Saunan vieressä multakin on niin vahvaa ja mustaa, että senkin puoleen luulisi viihtyvän.
       Mikä siinä on, että rikkaruohot löytävät jokaisen vapaan kiven raon, mistä työntyä ihmisten ilmoille. Sain nyhtää horsmaa ja heiniä ja vuohenputkia ihan olan takaa kivien välistä!

***

       Kukkapenkeissä on aikamoinen hoitaminen ja työ, mutta tänä aamuna huomasin, miten ihanaa on kävellä sitten siistittyjen kukkapenkkien ohi. Ne ovat ryhdikkäitä, kauniita ja jotenkin seesteisen rauhallisia ♥ Kaiken sen työn arvoista.
       Eilen en kehdannut eilen tulla postaamaan ede mitään, sen verran huono päivä oli - kaikin puolin. Tämä päivä puolestaan oli jo mukavampi ja pitkästä aikaan, moneen moneen vuoteen, nautin kokonaisvaltaisesti työstä jota teen ♥ Näissä uusissa ympyröissä on vähän aikaa kestänyt, että on päässyt ns. sisään sekä töihin että työporukkaan, mutta nyt kun kummatkin pomot ovat poissa niin meillä Hennan kanssa menee hommat niin hyvin yksiin, että on ihan mukavaa! Ja nyt kun justiinsa ruvetaan saamaan tutustumisastetta poikiinkin paremmaksi niin ne lopettavat tämän viikon jälkeen. Typerän mittaisia nuo kesätyöpestit. Sitten pitää heinakuussa aloitta perehdyttäminen ihan alusta... Älytöntä!
       Sain tänään kesän ensimmäiset mansikatkin suuhuni, kun Aki käytti sisartaan hautoja kastelemassa. Kasasi kämmenelle ison kasan ISOJA mansikoita ja olisi se lastannut enemmänkin, mutta sanoin, että äkkiseltään tulee vielä maha kipeäksi, kun kesän ensimmäisiä marjoja syön. Sen verran mukava olin, että jaoin kuormastani myös muille työkavereille enkä syönyt kaikkia itse.
         Akille sanoin, että jos tämmöisten tuomisten kanssa tulet, niin tule joka päivä!
         Iltasella meni pihatöiden kanssa myöhään, mutta olin päättänyt että juhlistan näitä minihellepäiviä uimareissulla ja sen myös tein! Vesi ei lämpene sitten millään! Nytkin oli niin kylmää, että ajattelin oikeasti, että tältäkö hypotermiaan kuoleminen tuntuu?! Ja kuitenkin... Niin ihanaa se on, kun pääsee sitten siitä alkuvaikeudesta. Koko kroppa lämpiää ja - hullua kyllä - rentoutuu. Varsinkin kun pääsi seuraavaksi saunaan ♥
          Paras palkinto ulkotyöläiselle ♥


JUOKSUPÄIVÄKIRJA
tiistai 26.6.2018
482. juoksupäivä (176 vko)
- 2968,3 km
- 5km pihalenkki 10 x 500m (27 min)
- päätin kiertää tätä meidän pihalenkkiä, kun olo oli sellainen, etten uskaltanut lähteä muille maille vierahille: päätä särki eikä jaloissakaan mitenkään voimakas olo ollut, tämän lenkin voi keskeyttää milloin vain ja on kotinurkilla heti
- jalat väsyneet ja voimattomat, vaikka vitosen jaksoin kuitenkin juosta
- väsytti ja päätä särki koko päivän. Ajattelin, että lenkki vähän laittaisi verta kiertämään, mutta en tiedä auttoiko
- askel ja ryhti olivat kuitenkin hyviä, väsymyksestä huolimatta!
- +20, aurinkoinen, melkein kuuma ilta, kiva juosta vähissä vaatteissa kun koko talven on pitänyt änkeä päälle kuin inuiitti! ♥