En olisi millään malttanut odottaa, että pääsen omiin puuhiin. Tällä kertaa vuoroaan odotti kasvimaa ♥ Työpäivä mateli ja kulki kuin etana. Leena alkaa olla niin lomafiiliksissä, että sitä ei enää huvittaisi mikään homma ja pomputteli meitäkin tänään hommasta hommaan. Kuivuus tekee meidän nurmenleikkuupäivätkin toimettomiksi, mutta onneksi ainakin saadaan kantaa kastelukannuja senkin edestä!
Oma piha näyttää vielä suhteellisen vihreältä, vaikka kieltämättä alkaa vähän nurmi kulahtamaan jostakin kohtaa enemmän. Ainakin ruohonleikkuussa saa tehdä vähän lyhyempää päivää ja kuluttaa aurinkoiset loppupäivät vaikka kasvimaalla - kuten tänään!
Tänään se uskominen sitten alkoi kantaa hedelmää, sillä niin lantusta kuin punajuurestakin oli ilmestynyt taimia maan pinnalle! Tein tänään herneelle, tillille ja persiljalle uusinta kylvön ja katsotaan kasvaako niistä enemmän vai saman verran tällä toisella kierroksella. Lohdullista on kuitenkin se, että jotain kasvaa maan pinnallekin eikä vain kökötä siemenenä mullan alla!
 |
| Lanttuja! Tulevia suuria lanttuja! |
Kuivuudelle ei ole näköpiirissä mitään helpotusta, sillä viime öinen sade oli vajaat kaksi milliä ja ei se oikein muuta ollut kastellut kuin ulkoraput... Maata se tuskin edes kosketti, haihtui saman tien kun maan pintaan satoi.
Itse tykkään näistä aurinkoisista poutapäivistä, mutta tietysti luonnon puoleen se sade ei olisi kovin paha juttu. Naapuri kaatoi äsken kuivaa heinää, joten JUURI NYT ehkä sade ei olisi niin hyvä, mutta sitten paalauksien jälkeen...
 |
| Harso-muotia... |
Nyt alkaa kasvimaa olla muodossaan.
Kunhan nyt saisi vielä kaikki jotensakin maan pinnalle niin näkisi mitä hoitaa. Nautin kuitenkin täysin rinnoin taas tänään maatöistä ♥ Miten sitä töissä malttaa olla, kun kotona on niin paljon kivaa tekemistä?!
P.P.S. Kävin tänään juoksemassa ja nyt huomaa jaloista, että loppuviikon tämä treenaaja ottaa pikkasen kevyemmin. Moisella matkalla kävelin neljä kertaa ja otin lukua jaloista... Ei normaalia eikä ollenkaan sitä, mitä juoksun pitää tänä kesänä olla (ja mitä se onkin ollut). Nyt vaan menee väsymys jo siihen pisteeseen, että juoksussa näkyy tehojen laskuna. Loppuviikolla himmaillaan ja hoidetaan lihaksia.
P.P.P.S. Ja kävin uimassa. Hurjat aallot olivat tuoneet roskaa rantaa ja minun piti kahlata jäisessä vedessä vyötäisiin asti ja pelkäsin oikeasti kun pulahdin, että saan sydärin... En saanut, mutta kylmää oli. HRRR! Ihanaa! ♥
JUOKSUPÄIVÄKIRJA
476. juoksupäivä (174 vko alkaa)
- 2932.2 km
- 7 km metsätie (40 min)
- jalat väsähtivät täysin, alkuun tuntui että mennään normivauhtia, mutta sitten puolen matkan jälkeen huomasin että kintut jäävät jalkohin ja juoksu on telkkimistä
- ryhti kesti hyvin aina siihen asti kun jalat väsähtivät
- pito lantiossa pysyi suht hyvin, mutta keskivartalolihakset lösähtivät jalkojen päälle
- hengitys kuivaa ilmaa täynnä
- askellus hyvää ja lyhyttä
- pientä turhautumista lenkin aikana, mutta lenkin jälkeen tuli taas järjen ääni kuvioihin ja ajattelin, että loppuviikosta pitää ottaa vähän iisimmin
- +17, aurinkoinen, sopivan tuulinen ilta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti