Markkinat ja rantapiknik

Perjantaina (27.päivä) oli markkinat ja vaikka ne eivät enää nykymaailmassa ole ihan sellainen tapahtuma kuin joskus, niin minä pidän niistä ♥ Niin syysmarkkinoista kuin kevätmarkkinoistakin. Ainakin niissä on samanlainen keli melkein aina - räntää ja kylmää!
         Tämäkään perjantainen markkinapäivä ei aiheuttanut poikkeusta ns. tyypillisestä markkinasäästä vaan ilmasto oli kylmä ja tuiskutti vähän jotakin höytyväistä, kenties räntää. Olin pukeutunut kuin joskus talvella kolmenkymmenen asteen pakkasiin ja kun kysyin Miehenmurrilla, että liioittelinko vähän asuni kanssa, hän ei sanonut mitään. Ja se kertoi kaiken ♥
         Yleensä en osta markkinoilta juuri mitään. Viimeksi taisin ostaa laajennusosan valmistuttua eli kohta noin neljä vuotta sitten puunkantokorin, joten nyt oli sitten aika ostaa jotakin. Ostin oksaeläimiä. Tai siis risueläimiä vaikka ovatkin tehty kuulemma kookoskuidusta (!)
         En vain voinut kävellä ohi.
         Sanoin Miehenmörrikällekin että ostan toisen tuliaisiksi ystävälleni, kunhan niille mennään käymään, mutta en minä sitä enää voi mihinkään viedä, kun se on jo osa minun sisustustani. Joskus olen itseni pahin vihollinen...

"Tuliainen" ja pah ♥

Koira. Pitääköhän tätä edes perustella...

Miehenmurri sanoi moneen kertaan viikonlopun aikana, että melkein säikähtää tuota koiraa, joka kököttää lyhdyn vieressä mustana möykkynä. Parempi niin. On edes joku talonvahtina!

Lauantaina Miehenmurri oli töissä ja ilta meni kyllä täysin kotisilla ja lojuen sohvilla. Uuvuttava viikkoa, siis Miehellä, ei minulla niinkään, vaikka vähän tässä tulevaisuuden suuntaa etsiskelenkin. Sunnuntaina sitten mentiin rantalenkin varrelle makkaranpaistoon.
          Meillä on kyllä ollut historian huonoin tuuri näiden piknik-säiden puoleen, sillä sunnuntainakin tuli vettä vaakatasossa ja oli kylmä. Hyvä kun nuotio syttyi! Tosin tuotiin omia, lämpimiä ja kuivia puita eikä edes yritetty sytyttää vähän kosteisiin puuvaraston puihin. Minulla oli paljon päällä, mutta silti tuntui, että viime pyyhälsi takin läpi noin vain!

Makkara maistui niin paljon paremmalta ulkona kuin oman ruokapöydän ääressä ja tuli syötyä kyllä ihan liikaakin. Toisaalta kropan lämmittämiseen meni energiaa jo muutaman makkaran verran!
          Miehenmurrikka oli ottanut mukaan ihan kahvia, mutta en tiedä pystyikö siitä kamalasti nauttimaan, kun kylmä viima tuli järveltä ja satoi jotain pikkiriikkistä tihkua koko ajan! Minulta kesti melkein loppuilta että tulin taas lämpimäksi, mutta silti... Ulkona syömisessä (ihan kirjaimellisesti) on sitä jotain ♥ Pitää vaan seuraavan kerran huomioida keli vähän paremmin...

Perjantai-iltana kävin juoksemassa kun oli hyvä pikkupakkas-keli.
        Oli mukava juosta kun soratie oli kova ja ilma asteen tai pari pakkasen puolella. Hengitykselle ei niinkään, mutta muulle kropalle kuitenkin. Juoksin vielä kävely-juoksua ja se tuntuu olevan tälläkin kertaa keino päästä täältä alhosta ylös pintaan.
        Kunnosta en osaa sanoa vielä mitään, kun en uskaltanut oikein vielä hengästyä, mutta pienikin pyrähdys teki kyllä aivan valtavia mielentilalle! Värjäsin nimittäin kulmat lauantaina kun odottelin Miehenmurria kotiin, mikä siis minulle merkitsee sitä, että alan taas välittämään siitä tyypistä, joka katsoo minua aamuisin peilistä.
        Sanoin Miehellekin kun viikonloppuna puhuttiin (puhuttiinkin muuten todella paljon...maratoonin mittaisia keskusteluita!), että taisin viimeeksi olla itsestäni ylpeä tai iloinen joskus keväällä ennen töitä. Koko kesä meni siinä mustassa olotilassa kun koko ajan jostain pahamieli... Ja nyt sitten vielä kaiken päätteeksi sairastelut.
        Nyt vasta alan olemaan se nainen, joka minä joskus keväällä olin. Se joka on vähän mukavampi itselleen ja sen kautta muille. Arvostaa taas sitä mitä on ja mitä tekee.
         Aikamoinen lenkki, vai mitä ♥

JUOKSUPÄIVÄKIRJA
390. juoksupäiväkirja (144)
- 2410. 4km
- 3 km kylälenkin miniosuus (27 min)
- juoksu-kävelyä
- jalat olivat vähän jumissa lihaskuntotreenien jälkeen, mutta lenkki kyllä auttoi vetristyttämään kintut hyvin
- en uskaltanut hengästyä vaan siirryin kävelyyn kun rupesi pulssi kohoamaan liiaksi
- väsähdin moisella matkalla, ei yllättänyt
- -1, mukava napakka keli juosta, kivaa!