Heti aamusta oli sellainen olo, että olisi vain pitänyt jatkaa talviunia. Ei oikein innostanut mikään ja mieli oli räjähdysaltis pelkästään eilisestä nahinasta Miehenmurrikan kanssa. Suututti niin, etten oikein saanut ravisteltua sitä pahaa mieltä ja pahaa oloa millään pois vaikka miten yritti. Äiti ja isä katsoivat välillä kummissaan, kun äyskin ja tiuskin kuin olisin teini-iässä. Eivät kyselleet, mutta eivät sitten loppujen lopuksi kysyneetkään mitään...
Ehkä parempi niin.
Isä pyysi avustajaksi traktori-remonttiin ja sillä aikaa kun se purki toimenpidealuetta esiin, minä kävin ulkosaunalla. Siellä piti tyhjennellä vesiä, olivat lojunneet saaveissa jo sen verran pitkään, että vedenvaihto oli paikallaan ja samalla sitten kun laskin saavin täyteen, nappasin vesiletkun jo talviteloille. Viime vuonna se jäi pakkasiin ja halkesi sitten kun yritettiin vääntää sitä suoraksi että oltaisiin saatu se sisälle talvisäilöön. Tällä kertaa yritin olla aikataulusta edellä...
Esilämmitinkin saunaa iltaa varten. Ajattelin, että lenkin jälkeen menisinkin ulkosaunaan pitkästä aikaan, mutta ei se lenkki sitten oikein lenkiksi tullut. Kurkku ja yskä ovat tehneet pysyvän asuinsijan minuun enkä uskaltanut lähteä juoksemaan ja hankkimaan kenties sydänlihastulehdusta. Noh, ei kävelylenkistäkään mitään tullut, kun naapurin poika tuli jututtamaan ja ilta ehti pimetä...
Suututtaa tämäkin. Liikkumattomuus.
Kohta on kuukausi viimeisestä KUNNON juoksulenkistä ja alkaa todella suututtamaan tämä oma olotila. Yritän kovasti kohentaa oloani terveellisillä ruuilla ja kävelyillä, mutta se ei vain kohene... Alan epäilemään, että minussa on jotain muutakin vikaa kuin pelkkä flunssan jälkimainingit... Koko ajan on joku paikka kipeänä tai jumissa. Ei ollenkaan normaalia.
Iltasella puhuttiin Miehenmurrin kanssa puhelimessa ja sanoin omia fiiliksiä vähän ääneen. Suututti ja vihastutti se touhu! Miehenmurrikka ei vain ole vielä ymmärtänyt, että tämä meidän suhde on ns. oikea ja tavallinen ihmissuhde missä puhutaan asioista, suututaan välillä ja puhutaan sitten taas vähän lisää. Selvitetään ne asiat, jotka nousevat suututtamaan tai pahoittamaan mieliä, ei kerätä heti kamppeita ja muuteta Norjaan!
Huomenna nähdään...
Tekee hyvää molemmille päästä halaamaan toista.
Joskus asiat muuttuvat paremmiksi pelkästään halaamalla.
Tuo kuulosti ihan Muumimamma-aforismilta...
P.S. Toissa yönä oli jo pakkasta pari astetta ja tänään tihutti lunta... Talveako se tekee?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti