Hengissä ollaan, vaikka maa ei enää vettä imekään!

Olen hengissä!
      Viikon blogi-tauko on tehnyt hyvää, mutta enemmän kuin blogi-tauko se on ollut kyllä täydellinen toipumis-tauko! Unta on riittänyt mielettömiä määriä ja levätty on niin, että tuskin lihakset enää uskovat sitä tosiasiaa, että niiden pitäisi vielä joskus liikkua! En ole pitkiin aikoihin saanut tämmöistä tautia ja ollut näin nollahoona sen taudin jälkeen.. Vitsit mitä pöpöilyä!
       Viime viikko oli Miehenmurrikallekin lomaviikko ja se meni kyllä niin löhötessä ja makoillessa, että jos oltaisiin enemmän lojoksittu olisimme olleet selkärangattomien lahkoa! Toisaalta harmitti, että toisen loma meni ihan vaan toipuessa, kun olisi voinut tehdä jotain "lomamaistakin", mutta toisaalta eipä nämä ilmatkaan mitään hyviä olleet, joten se ja sama missä sitä sadepäivää viettää!
        Nämä sateet veivät kyllä komeimman ruskankin pois näinä päivinä. Rakastan nimittäin syksyssä juuri sitä värien ilotulitusta, kun joka puolelta tuppaa värejä ja sävyjä ♥

Pihahommat jäivät kolme viikkoa (??!!) sitten vähän puoli tiehen, mutta jospa sitten pääsisi raivaamaan loput kukkapenkit ensimmäisten pakkasten aikaa vaikka. Nyt haravoitiin Miehenmörrin kanssa lehtiä aina kun jaksettiin ja sade antoi myöten. Kamalat kasat lehtiä tulikin pihamaan lehdistä! Ei vain jaksettu vielä kerätä kasoja pois... loppui aina powerit kesken. Minun tuurillani kasoista löytyy tusina siilejä, kun niitä ryhdyn korjaamaan poies!
          Kun oltiin oikein voimiemme tunnossa, käytiin katsomassa uimarantaa ja rantalenkkikin läpi. Uimaranta ei ollut oikein muuttunut mitenkään - vesi vain vähän kylmentynyt. Rantalenkin rannoille oli ilmestyneet ruskaisia puita ja semmoinen kesäinen vihreys oli kadonnut metsikön laidasta.
         Syksy tuli sinnekin. Tänäkin vuonna.

Eilen illalla kuuntelin Miehenmurrin hengitystä, kun en itse saanut kaikelta nukkumiselta unta ihan heti. Mietin koko syksyä ja tätä sadekautta (sillä, eiköhän se ole niin, että tämmöistä satamista voi jo sadekaudeksi sanoa). Ajattelin meidän sairastelua ja sitä, miten epäonnistuneeksi tunnen itseni sen suhteen, etten saanut itseäni pidettyä edes siinä kunnossa, ettei tämmöinen pöpö olisi iskenyt näin rajusti kiinni.
       Kaipaan niitä päiviä ja sitä olotilaa, kun tunsin olevani terve ja vahva nuori nainen. Ja aion kyllä tehdä jälleen kaikkeni, että olisin semmoinen mahdollisimman nopeasti. Kaipaan lenkkipoluille ja juoksemaan. Fyysinen kaipuu on kunnon nostamista ja henkinen kaipuu on lenkistä saamaa hyvää oloa. Kaipaan kumpaakin.
        Ja sitten aion etsiä kaikki mahdolliset opukset läpi, että saisin suolistoni kuntoon ja vastustuskykyni kuntoon, etten enää sairastuisi näin..
        Odotan jo vähän pakkasia, kirpeitä kelejä ja raikasta kuulasta keliä ♥

Sain Miehenmurrilta vähän myöhästyneen synttärilahjankin: kimpun ruusuja, suklaalevyjä ja shiatsu-hieromatyynyn ♥ Hieromatyyny se on, vaikka näyttääkin isoilta rintaliiveiltä. Ja todella mukava sellainen. Hieroskelin tänäänkin aamusta jalkoja ja harteita ja mukavasti myös lämmitti lihaksia ja rentoutti.
       Miehenmurri tietää, mitä tarvitsen ♥
       Ihan samanlaista hieronta ei ole kuin mitä Miehenmurri osaa harteille antaa, mutta ehkei sen tarkoitus olekaan täysin korvata tavanomaista hierontaa vaan antaa siihen jotain pikkasen lisää.
       Lämmittelin tänään uunia ja takkaa ja ulkona tuiskusi vettä. Oli apea ja harmaa keli, mutta sisällä alkoi olla mukavan lämmintä, kun uuni lämpesi ja takkakin toi hehkuvaa lämpöä takkahuoneen puolelta ♥

Sitten vähän venyttelin ja rullailin jalkoja. Ihan jumissa olivatkin - poloiset - mutta eiköhän sitä jossain vaiheessa saa niistäkin vielä aikaiseksi juoksujalat.
      Niin ja jaloista puheen ollen.
      Ajattelin ryhtyä taas neulomaan sukkia (kun en oikein muuta saa valmiiksi. nimim. hidas kun olen) ja jos jollakin olisi kauniiden sukkien ohjeita niin vinkatkaa! Tai säärystimiä. Juoksuun ja kotoiluun olisi kivat säärystimet hakusessa. Olen sellainen lämpöhakuohjus että pukeudun näin syksyisin-talvisin enemmän villaan kuin lampaat konsanaan!

Sateisia syyspäiviä, massukat, älkää hukkuko pihalammikoihin! 

Täällä lammikot alkavat muuttua jo tekojärviksi...

P.s. Sain vihdoin juoksu-jutun valmiiksi. Ikävissäni kirjoittelin sitä, kun en vielä pääse oikeasti juoksupoluille... Minullehan se on itselleni vain tiedoksi ja muistutukseksi, mutta ihan kiva jos löytyy vinkkejä myös ruudun sille puolelle juoksusta kiinnostuneelle sielulle...