Ansaittu viikonloppu edessä ♥

Tänään oli kuin olisi elänyt kuussa!
       Aamulla oli niin kylmä, että haravoitiin Aikun kanssa toppatakin päällä ja silti näpit kohmettuivat hanskojen sisällä. Iltapäivästä oli taas niin lämmin, että piti vaihtaa takkia ja vaatetusta kolmeen kertaan! Varjon ja auringon välissä oli monta astetta, vain kuukivet puuttuivat!
       Kiky-sopimus tuli meille todelliseksi perjantai-iltapäivään, johon on ympätty ylimääräinen puoli tuntia. Virallisesti se pitäisi olla kai kehoa tai mieltä kehittävää toimintaa, mutta kyllä se meillä taitaa mennä ihan vaan työn ääressä. Sitä nimittäin riittää! Itse en van henkilökohtaisesti tykkää siitä, että se laitettiin perjantaihin, kun meillä olisi lyhennyspäivä ja päästäisiin vähän aikaisemmin. Nyt perjantaista tuli pidennyspäivä ja päivä tuntuu pitkältä, vaikka ei ole kyse kuin puolesta tunnista. Mikä muu päivä hyvänsä olisi minulle kelvannut, mutta nyt ne pilasivat minulta perjantain!
         En tykkää.
         Meillä on huomenna hautajaiset ja kävin ostamassa ison valkean ruusun sinne - tai tilaamassa. Sehän tulee suoraan siunaustilaisuuteen, olisin varmasti muussa tapauksessa tappanut sen oitis. Kävin samalla reissulla kuluttamassa kirjakaupassa lahjakorttini ja olipas mukavaa taas kuljeksia hyllyjen välissä ja ihastella kevään uutuuksia ja etsiä löytöjä.
         Kaikki myyjät jo minut tuntevatkin ja suosittelevat minunmakuisia kirjojakin innoissaan. Tänään mukaan tarttui kolme kirjaa:

Enni Mustosen uusin Ruokarouvan tytär oli ihan pakko-ostos, sillä semmoista fania ei kirjailijalta löydy toista kuin mitä minä olen! Rehellisesti sanottuna kirjoitan itse juurikin Enni Mustosen kirjojen takia ♥
      Lori Nelson Spielmanin uusin Kymmenen unelmaani oli myyjien ehdoton suosikki. Minulle myynyt kirjakauppias sanoi, että oli päässyt kymmenen sivua kun jo itki! Naurahdin, että minunhan pitääkin sitten mennä nessu-ostoksille kunhan kirjakaupasta pääsen. Ostin suosittelujen perusteella, katsotaan mihin ne minut vievät.
     Ja Maaret Kallion Lujasti lempeä. Tätä kirjaa en kai voi hehkuttaa liikaa ♥ On jo nyt auttanut minua sekavuudesta selvyyteen! Ja nyt tämä opus on ihan ikiomana, vaikka kauppiaan pitikin vähän tehdä salapoliisityötä, että kirja kaupan hyllyltä löytyi. Onneksi löytyi!

Äiti ja isä olivat olleet koko komean ja lämpöisen päivän puusavotassa ja torpan siivousta ei ollut kukaan edes harkinnut. Kun olin saanut ruokaa vatsaan, käynyt kurkkaamassa kesärenkaiden kunnon ja vienyt muutaman kuvan naapuriin, tartuin imuriin ja siivosin talon siihen kuntoon, että on mukava tulla huomenna hautajaisista siistiin taloon.
       Kun torppa oli siisti ja sielukin imuroitu, niin lähdin purkamaan työviikkoa lenkkipolulle. Tällä kertaa laitoin kenkiin ihan tavalliset pohjalliset ja jalat olivat jälleen ihan hämmennyksissään, kun välillä on tukea ja välillä ei. Jalat eivät kyllä kipeytyneet lonkankoukistajista ja juoksukin sujuin "kuin ennen vanhaan" mutta tulipa mieleen juostessa, että mitähän minun virheellinen jalan asento tekee rangalle jos jaat reagoivat muutoksiin näin? Juoksenko niin vinossa, että korjaavat pohjalliset tekevät jalat kipeiksi ja normi pohjallisetkin aiheuttavat niiden jälkeen kipuja... Merkillistä.
         Oli kuitenkin IHAN LIIKAA päällä. Oli kamalan kuuma juosta ja hiki valui selkää pitkin. Ehkä olisi aika luopua piposta ja lämpökerraston paidasta (paitsi, että ensi viikoksi on luvattu melkein lunta...)

Lenkin jälkeinen tankkaus sujui ilta-auringon paisteessa ja Sport-lehden parissa. Minun oma hetki ♥ Talo oli hiljainen ja porukat olivat jo lähteneet kaupunkiin valmistautumaan huomisiin hautajaisiin ja minä sain nautiskella lenkin jälkeen olostani ihan yksin. Imin taas lehdestä itseeni ideoita ja motivaatiota ja vinkkejä. Ostin lehden ihan tätä hetkeä varten, kun pääsee lenkin jälkeen vähän rauhoittumaan. Olen alkanut oppia miten tärkeää ne pienetkin rauhoittumiset ovat sielun hyvinvoinnille ♥
        Juteltiin Miehenmurun kanssa puhelimessa ja tuli ihan paha mieli, kun Mies sanoi, että niiden työmaaporukassa vallitsee jonkinasteinen välien puuttuminen. Ei vaan ole iloa ja riemua siinä välissä, vain sekavuutta ja epätietoisuutta.
        Harmitti.
        Ja toisaalta olin tyytyväinen omaan tilanteeseeni, kun saan olla oman työni herra. Meillä on upea tiimi ja työt luistavat erinomaisesti. Tietysti välillä tulee semmoisiakin hetkiä, ettei tunnu mistään tulevan mitään, mutta siinä vaiheessa pitää pysähtyä ja aloittaa homma vähän toisesta kulmasta..
        Iltainen puhelu oli oikeastaan taas työmaan kuulumisia vaikka yritinkin välillä kysellä muusta ja Juniorin koulusta. Työmaa ei vain ole ihan parhaimpia puheenaiheita iltasella, varsinkin kun Miehenmurri ei nuku nytkään mitenkään hyvin...
       Ikävä vain oli kova koko puhelun ajan. Oli mukava kuunnella Miehen ääntä, vaikka puhuttiinkin niin epäkiitollisesta aiheesta kun työ, mutta oli kiva kuulla toisen ääntä. Nähtiin tiistaina ehkä jotain kaksi minuuttia ja muuten ei tällä viikolla olla nähty... Ikävä ihan kaikkea ♥
        Pitä vielä viedä juoksuvarusteet ulos kuivumaan ja raikastumaan...

JUOKSUPÄIVÄKIRJA
343. juoksupäivä (123 vko)
- 2150.9 km
- 6.8 km metsätielenkki (34 min)
- tavalliset pohjalliset
- juoksua vähän jännitti kun juoksin pitkästä aikaa tavallisilla pohjallisilla, mutta juoksu tuntui kyllä enemmän vanhan ajan juoksulta. 
- jalat hämmentyivät jälleen muutoksesta ja tuli vähän kipeäksi sekä pohkeen sivu että hieman lonkankoukistaja, mutta ei samalla tavalla kuin FB pohjallisten kanssa
- hengitys ok
- ryhti pysyi ja kesti ja vatsalihakset pysyivät tiukkkana korsettina. Pitäisi saada voimaa ja vahvuutt sille alueelle!
- askellus oli enemmän omaa nyt kun sai juosta ihan niin kuin olen kaksi vuotta juossut
- mukava juoksu
- +18 joten ihan sika kuuma tuli! Ihan liikaa päällä!
- teki päälle tosi hyvää!