Päivän mittainen kesäloma.

Koko viikon ahersin kotipihassa päämääränä se, että saisin viettää tämän päivän kesälomaa. Tehdä mitä haluaisin tai olla tekemättä mitään. Viikko oli raskas, pitkä ja työtä täynnä, mutta kun tänä aamuna heräsin aurinkoiseen aamuun, niin kaikki se uurastus ja väsymys ja uupumus oli sen arvoista.
           Hymyilytti heti aamusta.
           Aamupalan jälkeen kipitin hakemassa autosta sen paketin, jonka ostin itselleni aherruksen palkinnoksi. Riippumaton ja sille telineen ♥ Oli ihana hipsutella paljasjaloin pihamaalla ja hihattomassa paidassa tarkeni oikein hyvin kokoilla telinettä ja oikeasti tuntui ensimmäistä kertaa kesältä.
            Ihanaa!

Sitten kun sain komeuden kasaan ja sain kerätyksi ihanan kirjan ja kylmän pullollisen jääteetä riippumattoni viereen, niin aurinko meni pilveen ja se luvattu helle jäi kahteenkymmeneen asteeseen. Ei ihan hihattomassa ja shortseissa tarjennut makoilla, mutta kun laittoi vähän enemmän päälle niin lojoksin riippumatossani koko päivän ja luin kerrankin kirjaa oikein kunnolla.
          Ärsyttää aina iltaisin, kun kirjaa ei jaksa lukea kuin muutaman sivun ja tarina pilkkoutuu osiin, mutta nyt sain lukea kirjaa melkein puoleen väliin yhtä kyytiä ja nauttia siitä, että sai tempautua tarinan pyörteisiin oikein kunnolla.

Kesäloman kunniaksi siistin myös kesäjalat kuntoon ja laitoin vähän valkoista reunaan. Oli mukava kävellä nurmikollakin valkoiset kynnenreunat vilkkuen. Pienestä se on ihmisen ilo kiinni.
         Ajattelin sitäkin, kun lojoksin kesätuulen ja lintujen sirkutusten keskellä, että olen monen monta kertaa harmitellut sitä, ettei tämmöisellä puutarhuri-orjalla ole kesälomaa ja muut viettävät kesälomia monta viikkoa. Nyt tuntui, että sain yhdestä päivästä irti enemmän kuin joku saa neljästä viikosta! Rentoutumista, iloa ja omaa aikaa. Pitäisi vaan ottaa useammin tavaksi tehdä päivistä tämmöisiä mini-kesälomia ja repiä sitä onnellista aikaa niistä hetkistä, joita minun kesäni tarjoaa. Muuten kesä menee todellakin ohi nauttimatta ja huomaamatta.

Iltasella menin suoraan valmiiseen ruokapöytään: grillin ääreen. Grillimestarina toimi pikkusiskon aviomies ja pikkusisko oli tehnyt höysteet. Minulle kuulemma jäi tiskivuoro ruokailun päätteeksi, mutta otin sen vastaan tyytyväisenä, kun kerran pääsi valmista grilliruokaa syömään.
        Katsottiin pöydän ääressä siskon puhelimen pieneltä näytöltä Ruotsin Carl Philipin ja Sofian häitä. Kaunis morsian ja jumalattoman komea prinssi saivat toisensa kansan ja median edessä.
        Kesäilta oli parhaimmillaan kun laitoin saunan päälle ja lähdin käymään uimassa. Kylmää vesi oli edelleen, mutta nyt sentään vedin jo pari vetoa. Pitänee vaan totutella kylmään veteen, kun eipä se taida lämmetä tänä kesänä ollenkaan... Ihanaa se kuitenkin oli ♥

Sauna oli ihana lopetus minun lomapäivälleni. Istuin kuumassa saunassa ja ajattelin, että tästä lähtien aion pitää itsestäni parempaa huolta. Ainut mikä tästä päivästä puuttui oli koira nukkumassa nurmella vieressä. Monta kertaa tänäänkin ajattelin, miten kovasti meidän hauva olisi nauttinut tämmöisistä päivistä, kun olisi saanut makoilla nurmella tai että oltaisiin kävelty rantalenkillä järven sivustaa ja nautittu ensimmäisestä kesäpäivästä.
           Minulla on koiraa niin ikävä edelleenkin ja vaikka miten toivoisin, että ikävä alkaisi muuttumaan sellaiseksi lämpöiseksi kaipuuksi, mutta edelleenkin se on viiltävää ja koskee välillä rintapieleen edelleen niin, että tekisi mieli kaivaa sydän rinnasta ja pilkkoa se pieniksi paloiksi...

Mun muru ♥ niin ikävä.