Viikonvaihde vapaalla

Käytiin viikonloppuna kurkistamassa Miehenmurrikan kanssa rantaa, että joko jäät ovat antaneet periksi. Eivät vielä olleet, mutta ei se kaukana ole! Vähän ripsi vettä ohimenevistä pilvistä, vaikka niin oli ennusteltu poutaista päivää. Nooh, hyvää sade teki ainakin nurmelle, joka kellertää vähän edelleen, kun on niin kuivaa ja kylmää.
       Sain viikonlopun aikana myös siemeniä ruukkuihin.
       Miehenmurrikka auttoi kurkkujen kanssa ♥ Oli ihanan näköistä, kun ison miehen isot sormet painelivat kurkun siemeniä multaan ja peitti ne sitten taimimullan hippusilla. Mies itse totesi urakan päättyessä, että nyt on sitten istutettukin! No niin oli ♥
        Laitoin avomaakurkkua taas taimettumaan, kun ne viime kesänä onnistuivat niin hyvin. Sitten kokeilen uutena tulokkaana parsa- ja kukkakaalia, kun kerran opin niitä tänä talvena syömään ja ne maistuvat. Miksi ei sitten omasta maasta! Äiti kyllä sanoi, että niiden kasvatus on hankalaa tuholaisten takia, mutta ehdin tässä vielä opiskella vähän, että miten tuholaisten tuhoja saa minimoitua. Katsotaan nyt tuleeko niistä muuta kuin epäonnistunut kokeilu!

Ja talvirenkaat vaihtuivat kesäkumeihin myös viikonloppuna.
      Miehenmurrikka huomasi, että minulla taitaa olla auton aurauskulmissa jotain häikkää kun edellisen vuoden kesärenkaat olivat kuluneet niin hassusti. Saatiin aika tälle viikolle aurauskulmien tarkistukseen ja pienen pohdinnan jälkeen laitettiin kuitenkin kesärenkaat alle, vaikka niissä vähän kulumaa onkin. Ei vielä pitäisi olla sakon paikka... Parempi kuluneet kesärenkaat kuin talvirenkaista varmat sakot.
        Kai?
        Renkaiden vaihdostakin saatiin kina aikaiseksi, kun ymmärrettiin (tai noh, minä ainakin ymmärsin taas Miestä vähän väärin...) toisiamme vähän väärin. Miten se voikin olla mahdollista, että toisen tuntee jo aika hyvin joka puolelta ja silti saa aikaiseksi jonkun ihme riidan siitä, mitä toinen sanoo ja mitä toinen todellisuudessa tarkoittaa.
         Sovittiinhan me riita nopeasti, kunhan olin vähän aikaa touhunnu pihamaalla omiani ja purkanut vähän höyryjä pois. En pidä Miehenmurrikan kanssa riitelystä, kun toinen on kuitenkin niin rakas. Vähän kuin hiiri nakertaisi sisuskaluja sisäpuolelta...

Ja onneksi sunnuntaina oli sadepäivä. Olisin muuten höykkyyttänyt Miehenmurrikkaa pihahommiin. Minua poltteli jo kukkapenkit niin kovin, etten olisi malttanut mitenkään viettää lokopäivää sisällä, mutta onneksi tuli vietettyä. Oli ihan mukavaa olla vaan Miehenmurrikan kainalossa ja ottaa vähän iisisti ♥
          Katottiin illalla Eat Pray Love - Omaa tietä etsimässä - elokuva ja opin siitä ainakin sen, että välillä ihana joutilaisuus on yhtä arvokasta kuin hikipäässä tekeminen - jopa joskus arvokkaampaa!
          Ja senkin opin, ettei sitä leffaa pidä katsoa illlalla. Tuli nimittäin näkönälkä niiden spagetti-annoksista ja piti keittää vielä makaroonit iltapalaksi molemmille!
          Hiilaripommi iltaan ja kyllä nukutti!