Aamu Sivujen kautta uuteen päivään ♥

Tiedättekö mitä ovat Morning Pages ?
      Se on eräänlainen aamuinen pään tyhjennys kirjoitus. Kolme sivua kirjoitusta siitä, mitä päässä liikkuu aamulla kun heräät ennen kuin kosket puhelimeen, läppäriin tai muuhun aivoja häiritsevään laitteeseen. Ole hetki itsesi kanssa kahden ja tyhjennä pää ajatuksista, mietteistä ja murheista - ihan kaikesta siitä mitä päässä vain sinä hetkenä risteilee.
       Kirjoituksen ei tarvitse olla mitään proosaa tai taiteellisesti oikeaoppista kirjoitusta. Tässä lajissa ei ole väärää eikä oikeaa, joten tajunnanvirtaa paperille vain! Itse kirjoitin tänä aamuna ensimmäiset kolme sivua Aamu Sivuja ja kun minulle kirjoittaminen on se oma juttu purkaa ajatuksia ja tunteita, niin kyllä toimi. Pää keveni kummasti kaikesta ylimääräisestä sälästä!
      Olen kirjoittanut yli 20 vuotta joka ilta päiväkirjaa ja se auttaa selkiyttämään ajatuksia ennen nukkumaan menoa, mutta ei ollut hassumpaa selkeyttää päätä heti aamusta. Ja kolme sivua tuli yllättävän nopeasti ja helposti!
      Voit lukea lisää tekniikan oppi-äidistä täältä.

Taas oli lunta maassa kun nousin pystyasentoon ja aukaisin verhot. Ja sitä riittää ihan joka puolella pihaa! Nuo kasat, joihin kerään pihamaalta lunta, eivät sula ennen juhannusta! Saan kiertää niitä ruohonleikkurilla vielä kesäkuussakin! Ihan mahdottomat määrät jäistä lunta, pehmeää lunta, märkää lunta, tuiskulunta... ja niin edelleen!
       Kun olin saanut talon lämmite, hävisin tuonne valkeuden sekaan vähän tekemään tiliä siitä, miten paljon lunta saa missäkin olla. Pihamaan kasat vain olivat edelleen (mitenhän ne yhden pakkasyön jäljiltä pehmeämmäksi olisivat muuttuneetkaan) jäisiä ja kivikovia, joten en saanut kaikkia kasoja liikkumaan. Vähän rikottua pintaa, en muuta!
       Taistelu jatkuu!

Äiti ja isä tulivat minilomalle maalle. Isä käpsehti omissa projekteissaan, auttoi tankkaamaan traktorin ja jatkoi puuhiaan. Minä rättyytin koneella lunta pois ja ajattelin omiani. Terapiaa. Tämäkin.
        Iltasella alkoi taivaan rannassa kajastaa jotain valon kaltaistakin ja sain otettua vähän auringonlasku kuviakin ennen kuin lähdin iltalenkille. Ihan hyvin meni noin juoksun puoleen. Oikean jalan säären etuosa vähän vihoitteli. Joku ärtymystila tuossa kohtaa mihin säären lihas kiinnittyy. Luulen että se tuli siitä pomppimisesta kuntopiirissä kun hypin tavallista enemmän... Tai jostain. Pitää venytellä ja hieroskella nyt pari päivää taas.
        Saisi loppua nämä talvikelitkin, kun juostessa ei olla ihan niin rennossa menossa edelleenkään kuin kesäkelissä. Jalat jännittää vähän askellusta.

Tein grillikatokseenkin vähän tietä, ettei tarvitse taimikasvatusta odottaa heinäkuulle. En tiedä vaan milloin siellä tarkenee mitään kasvattaa, kun on näin kylmiö öitä ja päiviäkin vielä, mutta jospa tämä tästä pikku hiljaa.
        Miehenmurrikan kanssa soiteltiin iltasella ja nauratti sen jutut ♥ Työmaalla meno on muuttunut entistä hullummaksi eikä kesä ole vielä edes alkanut! Toivottavasti jaksaa vielä kuukaudenkin päästä suhtautua uuteen porukkaan ja hulluus-meininkiin vielä noin positiivisen sarkastisesti. Ainakin sai minut nauramaan ♥
         Oli siinä ehkä vähän väsymistä minunkin puoleltani. Tänään olen ollut ulkona koko päivän, joten unta ei tarvitse odotella.

Aitan katon lumi pääsi vähän roikkumaan... markiisimaisesti ...

Omista töistä ei kuulu vielä mitään. En ole ollut tässä tilanteessa 11 vuoteen joten stressaavaa sen puoleen, kun ei tiedä tuleeko soittoa ollenkaan... Muina vuosina kysymys on lähinnä ollut, että milloin se soitto tulee.
         Huomaa taas miten inhottavaa on epävarma tilanne.
         En ole ollenkaan omillani tässä fiiliksessä...
         Kaikesta epävarmuudesta huolimatta en  kuitenkaan haluaisi mennä enää edelliseen työhöni. Vaikka se olisi ollut kuinka varmaa hyvänsä ja juuri minun alaani, en todella laita enää itseäni alttiiksi sille loan heitolle, mitä siellä harrastettiin... Että hyvä näin, vaikka ei niin hyvä olekaan.

 Nyt taidan painua peiton alle lukemaan vähän kirjaa ja haukottelemaan... Katsotaan nyt monta lausetta ehdin lukea ennen kuin kirja läpsähtää naamalle.
         Huhtikuu, jee!

JUOKSUPÄIVÄKIRJA
448. juoksupäivä (164 vko)
- 2756.3 km
- 7.2 kim kylälenkki (43 min)
- jaloissa oli tietynlainen heikkoustila meneillään kun puolessa matkassa alkoi oikean puoleinen etusääri ilmoittamaan haluttomuudesta liikkua. Semmoista lihaskivun ja kiristyksen sekamelska. Hidastin vähän vauhtia, mutta kipuili se loppumatkankin.
Tuliko se hyppimisestä vai mistä?
- hengitys ihan ok, mutta pakarat katosivat jälleen pelistä. En saa nyt niihin taas mitään yhteyttä!
- ryhti sellainen kun kipeän jalan kanssa vaan voi olla
- keli aurnkoinen ja valoisa, mutta tiet olivat lumiset ja liukkaat, saisi tulla se kesä jo!
- pitä huomenna vähän keskittyä venyttelyyn ja huoltoon
- -3, aurinkoinen ja valoisa ilta