Tänään päätin, että aion kuluttaa vähemmän puuttuvien osien miettimiseen ja nauttia siitä ihanasta, joka minulla on ihan tässä vieressä jo nyt.
Otin tänään rennosti, lojuin toimettomuuden hyvää tekevässä huolettomuudessa ♥ Lämpötila kohosi iltapäivästä taas lähelle +15 ja kävelin ulkona jo ihan kesäisissä vaatteissa. Talvella mietin monesti, kun piti laittaa haalarin alle villapaitaa ja muuta lämmintä, että miltä se sitten tuntuukaan taas kun voi lähteä ovesta ulos samoissa vaatteissa missä tepastelee sisällä.
Tältä se tuntuu, kuin mitä tänään tuntui!
Pihalla alkaa olla vihreitä laikkuja yhä enemmän. Yksi sade niin nurmi saa takuulla vihreän värinsä takaisin. Sitä on kai luvassa sitten huomenna.
Ajelin kaupoilla tänään ja täydensin vähän varastoja.
Yksi kesän merkki on ehdottomasti tässä torpassa se, että pakasteeseen ilmestyy jäätelöä. Äiti on ehdoton ykkönen jäätelöfanina, mutta kyllä sitä menee meille muillekin - varsinkin kesällä! Tänään ostin Pingviini-jäätelötikkuja laatikollisen pakasteeseen, niin saadaan Miehenmurrikankin kanssa nautiskella jäätelöhetkestä ilman, että aina pitää kirkonkylälle ajaa!
Piti jo yksi maistaa tänään, kun lämmitin illaksi ulkosaunaa ♥
Sauna, jäätelö ja kesä ♥ Ei puuttunut kuin Oma Mies kainaloon, niin onni olisi ollut täydellinen ♥♥ |
Kiloja tuskin on tippunut eikä se suuri tavoite minulle olekaan, kunhan vain vähän rasva muuttaisi muotoaan kehossani... kiinteäksi... lihakseksi.
Kirjoja lukemalla oppii paljon uutta, mutta eritoten itsestään. Pidän kehostani varmaan enemmän kuin koskaan ja se tuntuu hyvältä. Se ei ehkä vielä välttämättä ole niin tiivis ja urheilullinen kuin se voisi olla, mutta ainakin se on terveempi kuin muutama vuosi sitten. Silloin luulin, etten enää terveessä ja hyvinvoivassa kehossa olisikaan!
Ja kun kehostaan tykkää, sille haluaa tehdäkin valinnoillaan hyvää ♥ Vaikka sitten perjantaisen jäätelötikun muodossa. Ei pidä olla liian tiukassa rypyssä otsa - ainakaan kevään alussa!
Yritin etsiskellä hyvää juomapullovyötä juoksuun. Tavoitteena on kai seuraavaksi ryhtyä juoksemaan sellaisia matkoja, missä juomapulloa jo tarvitaan... Eilen kuitenkin kävin vielä ihan normaalireissulla, kylän ympäri eikä siinä vielä tarvittu juomista.
Alkuun kyllä tuntui, että ei oikein ollut oikea olotila juoksuun, mutta näköjään sisään rakentunut vietti juoksemaan voittaa kropan hetkelliset "tilttitilat" ja kun juoksupoluille pääsee, huomaa, että sitähän tässä oikeastaan kaivattiinkin.
Tietysti joskus se kropan ilmoittama väsymys pitää ottaa huomioon ja jättää lenkki seuraavaan päivään, mutta useimmiten se on vain hetkellinen mielentila.
Olen alkanut nukkua paremmin heti kun työstressi helpotti. Kehokin väsähti varmaan jo 7 kuukauden stressaamiseen niin, että nämä päivät ovat olleet vähän nuhjaantuneen oloisia. Ei ole oikein ollut intoa muuhun kuin auringossa kävelyyn ja pihamaan ihailuun. Sielu ja mieli ovat saaneet levätä ja nauttia vaihteeksi siitä olosta kun kaikki ovat hetken hyvin ♥
Niitäkin päiviä pitää välillä olla ♥
JUOKSUPÄIVÄKIRJA
torstai 19.4.2018
454. juoksupäivä (166 vko)
- 2802.3 km
- 7.4 km kylälenkki (42 min)
- alhainen motivaatio parani juostessa ja loppujen lopuksi lenkille lähtö oli ihan kivaakin
- lyhyt askel ja yritin samalla löytää pakarat jostain, ei tainnut ihan taas hermotus onnistua parhaalla mahdollisella tavalla.
- hengitys hyvää ja rauhallista, edes jonkun osalta menee hyvin
- keskivartalotukea hyvin, lantion tuessa hiomista edelleen
- oikean jalan kantapää-akillesjänne sektorilla vielä ongelmaa --- johtunee lantion huonoista lihaksista edelleen.
- lyhyt askel auttanut, jalkojen kipuiluihin ja jomotuksiin! Myös nopeus ja jaksaminen on parantuneet.
- +12, aurinkoinen, lämmin ilta, sopivasti päällä ja kuivat tiet
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti