Se viimeinen valoketju ulos... luultavasti....

Sitkeys palkitaan - myös pihavaloissa!
      Kun ne minun piltti-purkki lyhtyni eivät ottaneet ns. tulta alleen, päätin ratkaista kivikkovalaistuksen toisella tavalla. Ostin pattereilla käyvän valoketjun ja tänään pujottelin aamusta ketjun valmiiksi oksiin ja iltasella painoin päälle ajastukselle.
     Ihan kaunis siitä tuli ♥
     Ja kauniisti loistaa iltaisessa pimeydessä, kun takapihalle ei kajasta edes pihavalon heijastukset vaan köynnös saa valaista ylhäisessä yksinäisyydessään.

Pieni lumikerros kivien päällä kruunaavat koko homman, kun loistavat vaaleaa valoa vielä enemmän kuin mitä paljaat kivet olisivat tehneet ♥
       Olen sanonut tämän joskus aikaisemminkin tässä alkutalvesta, mutta eiköhän nämä pihavalot nyt sitten lopultakin riitä... Kohta alkaa päiväkin pidentyä niin ei tarvitse enää illan pimeyteen valoa.

Huomenna ajattelin, että jospa olisi aika hankkia tähänkin torppaan joulukuusi koristamaan ja ilostuttamaan sekä valoillaan että tuoksullaan ♥ Oltiin sovittu Miehenmurrin kanssa alun alkaen, että haetaan kuusi yhdessä, mutta en ottanut huomioon tätä pimeyden saapumista näin aikaisin. Kun Mies pääsee töistä ja syö, ollaan jo pimeyden puolella reippaasti, mutta... jospa se pimeässäkin löytyisi!
        Yleensä olen tuonut kuusen tupaan vasta ennen aattoa, mutta kun olen sitten aikamoinen hätähousu sen ulos heitossakin, niin jos tänä jouluna tekisi niin, että toisi sen aikaisemmin sisälle niin saisi nauttiakin vähän enemmän. En minä sitä varmaan ihan loppiaiseenkaan asti kuitenkaan sisällä pidä, että pääsee sitten taas siivoamaan kaikki joulukamppeet tammikuuksi pois.
         Joten nautitaan nyt sitten etukäteisesti ♥

Olen muuten jo saanut viis joulukorttiakin ♥ ja lisää odottelen tulevaksi ensi viikolla! Pitää ottaa sitten kuva, kun saan kaikki ripusteltua esille. Minunkaan joulukortit eivät ole vielä tavoittaneet vastaanottajiaan, mutta toivottavasti nyt löytävät perille ennen joulua.
       Lehdessä oli, että tänä jouluna postilaatikot tursusivat joulukorteista ja kuorista niin ettei posti ehtinyt niitä tyhjentää! Joulukortti pitää siis sitkeästi pintansa, vaikka muuten kirjeiden lähettäminen onkin hiipunut. Minulle kirje on taas se aidoin tapa pitää yhteyttä, vaikka sujuvasti minäkin tekstiviestejä lähettelen ja jopa soitan, kun sille päälle satun. Kirje on kuitenkin henkilökohtaisempi ja siihen voi palata myöhemminkin kuulumisten ja ystävien pariin ♥
       Ensi vuonna aion lähettää enemmän kirjeitä!
       Jouluviikko alkaa ♥
       Olethan ollut kilttinä?