Joulupuu, joulupuu, joko kohta joulu saapuu ...

Eilen kävin aamupäivästä merkkaamassa kuusen, joka sitten iltasella Miehen kanssa haettiin otsalamppujen kanssa. Oli tosiaankin hyvä, että olin pohrunnut hikipäässä vähän etukäteen, sillä pimeässä olikin sitten kuusen löytäminen melko haasteellista - vaikkakin siinä oli merkkinauha oksassa!

Tuntui, että metsässäkin oli lunta enemmän kuin pihalla. Jalka upposi polveen asti ainakin ja jokaiseen askeleeseen sai tehdä töitä. Pimeässä se oli vieläkin kivempaa, kun ei oikein nähnyt mihin astui ja Miehenmurrin otsalampun valo oli aina jossain muualla kuin minun polkuni edessä ♥

Saatiin kuusi kotiin ja upotettiin se jalkaan. Täytyy kyllä sanoa, että vähän olisi voinut olla tuuheampi, mutta jotenkin kuuset ovat parempia metsässä kuin sitten tupaan tuotuna... mistäköhän se johtuu!?
      No ainakin tämä meidän kuusi on ihka aito LUONNONKUUSI ei ole leikelty eikä kasvateltu muulla kuin auringolla ja sadevedellä ♥
      Koristelin kuusen tänään kun heräsin. Laitoin valot ja pallot ja annoin muuten kuusen vihreyden paistaa läpi. Kaunis siitä tulikin, harvastakin kuusesta. Pikkusiskolla oli kuvien perusteella kauniin muotoinen ja tuuhea kuusi ja minun kuuseni kyllä kalpenee sen rinnalla, mutta onneksi ne eivät rinnakkain olekaan vaan välimatkaa on jokunen sata kilometriä!

Ja naurettiin, että ainakin kuusen alle mahtuu ne SUUREN SUURET paketit, joita saadaan jouluna ♥ Tilaa riittää.
      Kuusi tuo ihanaa valoa tupaan ja oikeastaan kruunaa koko jouluvalaistuksen ja tunnelman. Ja oli kyllä hyvä laitella kuusi jo näin hyvissä ajoin esille, kun joulun aika on kuitenkin niin älyttömän lyhyt.
        Olen iltasella fiilistellyt hämärän hyssyä koko kropalla ja tuntuu pitkästä aikaa siltä, että oikeasti pystyy tiputtamaan hetkeksi kaikki mietteet ja murheet harteilta ja keskittymään hetkeksi vain olemiseen ♥ Joulu tulee juuri oikeaan aikaan!

Miehenmurri sai töistä jasmiinin. Tai niin minä ainakin luulen, että se jasmiini on. Kirjaimellisesti taitaa olla kiinanjasmiini, mutta en ole ihan varma (?) Kaunis joulukukka ja vielä vähän epätavallinen sellainen. Yleensä pöydiltä löytyy joko amaryllis tai joulutähti.
       Tykkäsin ♥
       Ja omin sen heti itselleni, vaikka se Miehenmurun joulukukka olikin.

 Tänä iltana pitäisi vielä käydä naapureilla viemässä muutama joulupaketti ♥ tuonne lumisateeseen. Tänään kävin juoksemassakin niin että Mies nappasi minut kyytiin kun tuli töistä. Pitkälle pötkin, vaikka loppujen lopuksi ei se matka sitten normilenkistä kamalasti poikennut. Tuntui vain pidemmältä. Viimeisessä ylämäessä jo mietin, että tulisi jo punainen auton keula vastaan ♥
        Sitten taas kun oli käynyt lämpimässä suihkussa, syönyt ja vähän pääsi oikaisemaan jalkoja niin tuntui todella hyvältä, että pääsin jälleen liikkeelle ja tossujen päälle. Kyllä tosin ajattelin, että jonkinmoisen huilin pidän tässä joulun korvalla ja annan kropan oikeasti palautua - kaikesta. Mutta jospa tämän viikon vielä suht normisti juoksupäiviä pitäisin.
        Taitaa se valkoinen joulumaa tulla tänä vuonna ♥
        Ilman, ett pitää tykillä ampua lunta pihalle...

JUOKSUPÄIVÄKIRJA
413. juoksupäivä (152 vko alkaa)
- 7.3 km kaukainen kylälenkki (45 min)
- lähdin juoksemaan oikeastaan ilman mitään suurempaa välipalaa. Aamupalastakin oli enemmän kuin kaksi tuntia
- jalat jaksoivat suhteellisen hyvin puoleen väliin ja sitten piti jo katsella taivaita ja kauniita maisemia ettei olisi muistanut että jaloissa ei ole powereita
- hengitys ja muu jaksaminen kyllä oli hyvää ja jos olisi ollut välipalaa otettuna niin olisi jaksanut jalkojenkin puoleen juosta
- ryhti kesti, askellus hyvää kun sai kengän alle vähän paremmin pitoa!
- kivaa juosta kun pääsee juoksemaan sinne ja tänne ja ihan mihin lystää! Tästä mie haaveilin silloin joskus ♥
- -0, kiva pieni lumisade hönttö ja nollakeli. Aivan mahtavat maisemat ja mahtava juosta tämmösessä talvikelissä. Tykkäsin kovin♥