Mitä rakkaus on?

Kun itkee illan, saa vanhemmilta kysyviä, mutta hiljaisia katseita ja aamulla peilistä katsovat turvonneet silmät, kysyy itseltään mitä rakkaus oikeasti on?
       Minun rakkauttani, rehellisyyttäni ja tunteitteni aitoutta on epäilty ja kyseenalaistettu.
       Se tekee olon tavattoman surulliseksi, yksinäiseksi, loukatuksi ja nujerretuksi.
       Minussa on paljon vikoja. Sitä en edes kiellä, mutta rakkaudessa minulla on ollut aina selvä ja tasainen pohja, jonka päälle olen omaa rakkauttani rakentanut. On se rakkaus ollut ystävien kesken, perheenjäsenten välistä tai nyt parisuhteen tuomaa rakkautta.

lainattu: buzznet.com

Minun rakkaudelleni on ollut pehmoinen ja hyvä maa itää, sillä olen katsonut vierestä vanhempieni pitkää liittoa, johon on mahtunut todella vaikeitakin aikoja kuten oman lapsen kuolema. Silti vanhempani ovat 41 vuoden jälkeen yhdessä, vahvoja, tiivis tiimi, joilla on edelleen selvästi hyvä ja hauskaa olla yhdessä ♥ Omien vanhempieni liitto on ollut ja tulee aina olemaan oman rakkauteni kasvualusta, se millaiseksi toivon kasvavani puolisona, kenties vaimona, joskus.
         Kuten ystävieni tai perheenjäsenten kanssa oleva rakkaus, myös parisuhteessani syntynyt rakkaus perustuu minulla kolmeen asiaan, joita pidän tärkeänä: rehellisyys, toisen kunnioittaminen/arvostus ja luottamus.
        En ole aina ollut maailman paras ystävä, sillä yhteydenpito on jäänyt joskus täysin muka muiden kiireiden alle, unohdan synttärit tai nimpparit ja luvatut kahvitteluhetket virahtavat pitkälle ennen kuin ne toteutan.
        En ole ollut aina maailman paras sisko tai tytär, mutta olen yrittänyt tehdä oikeita asioita, tukea siskojani, olla onnellinen heidän onnestaan ja menestyksestään ja olla tukena vanhemmilleni, kun he sitä ovat tarvinneet. Tarkoitukseni on ollut aina olla toista kohtaa hyvä ja reilu.
      Olen ensimmäistä kertaa elämässäni jonkun puoliso tai avokki tai tyttöystävä, mitä nimitystä siitä nyt halutaan käyttää. Äiti sanoi joskus, ennen kuin seurustelin, että minun kanssani tulee jollakulla olemaan vaikeaa, kun olen ollut niin kauan yksin ja ehtinyt rakentaa arjen rutiinit ihan oman mieleni mukaan.
      Myönnän tämän.
      Olen tavattoman vaikea muutoksissa. Minun kohdallani muutosten pitäisi tapahtua etanan vauhdilla, että ehdin sopeutua niihin. Miehelläni ei ole ollut kovin helppoa minun kanssani sen suhteen, että minun maailmassa kaikki tapahtuu vähän hitaammin kuin hänen.
       Miestä kohtaa tuntemani rakkaus on erilaista kuin perhettä tai ystäviä kohtaan tuntemani rakkaus ja kiintymys. Se on vahvempaa ja tärkeämpää ja syvempää kuin mikään aikaisempi tunne, jota minulla on ollut. Siihen on sisältynyt huolta toisesta, surua ja hämmennystä, mutta suurimmaksi osaksi se on ollut ihana seikkailu tunteisiin ja toiseen ihmiseen tutustumiseen ja oman elämän jakamiseen toisen kanssa.

lainattu: www.dailypets.co.uk

Siksi se, että minun rakkauttani, rehellisyyttäni ja avoimuuttani epäillään ja kysenalaistetaan, sattuu ja loukkaa tavattomasti. Jättää jäljen muuallekin kuin poskille kyyneleiden muodossa.
       Kun minä rakastan, siihen tunteeseen ja suhteeseen ei mahdu ketään eikä mitään väliin.
       Kun minä rakastan, hyppään siihen täydellä sydämelläni, kokonaan.
       Epäilys ja syyttely raapii sydämen pintaan syviä naarmuja, kun yritän elämässäni ensimmäistä kertaa elää toisen ihmisen kanssa niin hyvin ja oikein kuin vain suinkin kykenen. Minulla ei ole valmiita malleja erilaisiin suhteessa tuleviin tilanteisiin vaan rakennan ratkaisut silloin kun ne eteen tulevat. Välillä onnistun, välillä en, mutta joka kerta opin - ja paljon!
       Olen aina kehunut Miestä kärsivällisyydestä kanssani, sillä hänellä elämänkokemusta on enemmän ja myös useampia koettuja ihmissuhteita, joista on opittu. Rakennan ensimmäistä kertaa parisuhdetta ja siinä samalla on pitänyt rakentaa suhdetta myös Miehen poikaan, joten yhden ihmisen sijaan, minun on pitänyt omaksua nopeasti kahden ihmisen kanssa rakennettava ihmissuhde, omaksua kahden ihmisen tavat ja tottumukset omaan elämääni, yrittää luoda sekä isään että poikaan yhtä aikaa avointa ja hyvää suhdetta.
       Ei aina niin kovin helppoa.
       Syytökset siitä, että rakkauteni ei olisi oikeaa tai tarpeeksi vahvaa, tuntuvat todella pahalta, epäreilulta ja kohtuuttomilta.
       Minulle rakastaminen on toisesta välittämistä, toisen tukemista, auttamista ja lähellä oloa, anteeksi antamista ja anteeksi pyytämistä, luottamusta puolin ja toisin, toisen puolella oloa kun muut ovat vastaan, rehellisyyttä, avoimuutta, kykyä puhua asioista, jotka ovat vaikeita, jakaa asioita kaikesta mitä elämään kuuluu, iloita iloista ja surra yhdessä.
        Ja se, että minua epäillään muista suhteista oman parisuhteeni ulkopuolella, puristaa sydämeni pieneksi mytyksi.
       Minulla ei ole tarvetta etsiä muualta seuraa, sillä Miehen kanssa minulla on hyvä olla, voin olla oma itseni, jakaa ja puhua asioista, saan lämpöä ja hellyyttä ja huolenpitoa, mutta myös sopivasti haastetta arjen elämään.
        Minulla ei ole tarvetta etsiä elämään jännitystä ulkopuolisista suhteista, sillä minusta normaali arki, perhe-elämä ja sen ilot ja surut tuovat elämääni kaiken sisällön, mitä koskaan tulen elämääni kaipaamaan. Olen haaveillut koko elämäni perheestä, jossa voin toimia ylihöösäävänä äitinä joko omille tai muiden osapuolten lapsille, tehdä ruokaa isolle joukolle jouluisin ja pitää pihakestejä juhannuksena.
         Minulla ei ole tarvetta etsiä muita miehiä elämääni, sillä olen seurannut läheltä omien vanhempieni liittoa, jossa toistensa parhaat ystävät voivat luoda kauniin ja tiiviin ja pysyvän suhteen vuosikymmenten ajaksi, löytää toisistaan ihanuutta ja rakastamisen arvoista päivästä toivoon ja ennen kaikkea halua jakaa elämä toisen kanssa.
          Minulla on elämäni suuri rakkaus omana miehenäni. Rakastan, arvostan ja kunnioitan häntä suunnattomasti ja toivon, että joskus voisin olla hänelle avovaimo tai vaimo ja luotettava aikuinen hänen pojalleen - kenties myös äiti meidän yhteisille lapsille.
           Eniten kuitenkin toivon, että hän löytäisi minun luotani sellaisen turvapaikan, jossa hän voisi rauhoittua, olla oma itsensä ja tuntea itsensä rakastetuksi. Sillä vain sitä olen toivonut kymmenen vuoden tuntemisen aikana ja vain sitä olen yrittänyt rakkaudellani, kiintymykselläni ja välittämisellä ilmaista puolentoista vuoden yhteisen seurusteluaikamme aikana.
           Minun rakkauteni on yksinkertaisesti toisen rakastamista ja toisen hyväksymistä juuri sellaisena kuin hän on. Arvostaen, kunnioittaen ja välittäen kuten vain pystyn, luottaa ja olla luotettu silloin, kun toinen olkapäätä tai kuuntelevaa korvaa tarvitsee.
            En rakasta sen takia, että se on muodissa enkä sano rakastavani sen takia, että niin pitää sanoa.
            Rakastan, koska Mieheni on kaikin puolin ansainnut kaiken sen hyvän ja lämpöisen rakkauden, jonka voin hänelle antaa. Rakastan, koska näen Mieheni mahtavana pakkauksena, jonka kanssa elämän jakaminen on ilo ja onni! Rakastan, koska Mieheni kanssa tunnen olevani vahvempi kuin koskaan, rohkeampi kuin ennen ja parempi ihminen rakastamaan toista ihmistä ♥
           Rakastan niin kuin minä osaan ja kykenen.