Vapaa viikonloppu - kaikilta osin - ja se meni nopeammin kuin mikään viikonloppu ikinä!
Porukat olivat lähteneet kaupunkiin perjantai-iltana ja minä sain nautiskella lauantaisesta aamusta hiljaisuuden vallitessa, tyhjässä talossa. Ah, ihanuutta. Sai laittaa uuniin tulet, viedä aamupalan tv:n ääreen ja tehdä jotain järkevää tai olla tekemättä.
Valitsin jälkimmäisen version.
Lauantaina en tehnyt mitään. Köllöttelin ja nautiskelin laiskuudesta ja tekemättömyydestä. Koko kesässä ei ole oikein ollut tämmöistä hetkeä, että olisi saanut olla omassa rauhassa tekemättä mitään, joten nyt sitten nautin, nautin ja nautin!
Ilmat ovat olleet aivan mahtavat näinä päivinä. Lauantaina piti vähän haravoida pihaa ihan vaan sen takia, kun aurinko paistoi ja oli ihana keli, vaikka koivuissa ja varsinkin syreeneissä on melkein täyslehtivarasto vielä jäljellä! Tein kasoja ja ajattelin, että jos vaikka viskaisin lehdet kukkapenkkiin maanparannukseksi, kun se on edelleen vähän hiekkainen ja savinen sen sähkötolpan vaihdon jäljiltä.
Kävin eilen juoksemassakin. Tein päivälenkin pitkästä aikaan. Viimeksi taisin tehdä iltapäivällä lenkkiä joskus kevättalvesta. Ei oikein juoksu kulkenut. En tiedä oliko se huonosta aamiaisesta vai ihan vaan perusolotilasta, mutta jo parin kilsan jälkeen tuntui että jalat hyytyy täysin. Juoksin silti 7km lenkin, ihan vaan kiusatakseni itseäni ja katsoen samalla miten paljon kärsii kroppaa rääkätä väsyneessä tilassa. Ryhti nyt ainakin kärsi väsähtämisestä enkä enää astellut niin puhtaasti, mutta muuten juoksin koko matkan loppuun asti. Kintut selvisivät ihan hyvin rääkistä...
Tänään olen nukkunut univelkoja pois. Viime yönä en paljoa saanut unta, joten tänään olen katsellut unikuvia sitten viime yönkin puolesta. Olen katsonut
Sydänmailla (Heartland) sarjaa taas nauhalta. Siinä on taas jotain sellaista, joka vetoaa minuun näin syystalvesta, vaikka en nyt mikään hevostyttö olekaan. Pohjois-Amerikan maisemat ainakin ovat aivan huisia ja jos joskus eksyn vielä Amerikkaan menemään niin takuulla en enää mene mihinkään miljoonakaupunkiin vaan johonkin pohjoiseen kyläpahaseen... Villiin Pohjolaan ♥
Oma rauha loppui tänäiltana. Eivät malttaneet kauempaa olla.
Remontti menee AINAKIN kuun loppuun kun putkimiehellä on niin kova kiire ettei ehdi tulla laittamaan muutamaa putkea kiinni ennen kuun loppua. Ärsyttävää! Ja sähkömies on ensiviikon lomilla... SEKIN VIELÄ! Muutenhan alkaa kämppä taas näyttämään ihmisasumukselta, vain ne miun sohvat ja kirjahylly puuttuu... En malttaisi odottaa!
JUOKSUPÄIVÄKIRJA
lauantai 17.10.
129. juoksupäivä (45 vkoa täynnä)
- 7.2km kylälenkki (43min)
- juoksu ei kulkenut nyt yhtään! kahden kilometrin jälkeen jo jalat väsähtivät ja energia loppui ja loppumatka oli semmoista sisuilua
- väsymyksen jälkeen meni sitten juoksuryhti ja keskivartalon kannatus samaa syssyä ja askellus heitti.
- juoksin tänään iltapäivälenkin noin yhden maissa, joten energiavajaus oli varmaan siitä, ettei ollut aamupalalla syönyt tarpeeksi
- puhki olo oli, mutta toisaalta hyvä siitä, että olin jaksanut koko matkan juosta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti