Halkoja laatikossa

Ei tarvinnut kuin yhden pakkaspäivän ja melkein koko koivupuu puun lehdet valahtivat maahan. Tänään oli vielä hyvä päivä ja aurinko pilkisteli silloin tällöin pilven takaa, joten missiona oli tänään lehtiharavan heilutusta, etteivät pudonneet lehdet jäisi sateen alle.
       Jotenkin aamupäivä kuitenkin meni sisällä siivouksen ja ruuanlaiton parissa. Merkillistä. Naapurin emännyys kävi vielä lainaamassa meidän kopiokonetta ja sitten olikin jo ihan turha lähteä mihinkään ennen ruokaa. Laitoin lasagnen uuniin ja kävin nopeasti raapaisemassa tienlaidasta pihlajan lehdet ISOON kasaan. Kyllä sitä tulikin! Haravoin suoraan traktorin kuuppaan, kun lehteä oli todellakin valtavasti.
        Syötiin isän kanssa ja sitten vielä meni hetki tiskien kanssa ennen kuin ehdin lehtien kimppuun uudemman kerran. Oikeastaan aika kivaa "urheilua".
         Isä sai tänään valmiiksi minun halkolaatikon muodon muutoksen.

Ehkä vähän enemmän nykyiseen värimaailmaan sopivampi. Ainakin minusta. Uunin toiselle puolelle on vielä tulossa toinen laatikko säilytettäville tavaroille, joka sekin on samanvärinen halkolaatikon kanssa. Se on vielä maalauksessa. Kannoin iltasella jo puut uuteen halkolaatikkoon ja jotenkin tuntui, että sinne mahtui enemmän puitakin! Liekö pelkkä illuusio...

 Sillä aikaa kun minä puuhastelin ulkona, isä teki viimeistelytöitä sisälle (jotka eivät tahdo millään valmistua, ainakin se siltä tuntuu!). Toinen homma joka saatiin tänään tehdyksi oli keittiön uuden oviaukon ovenpielet. Niitä kun piti vähän vuoleskella ja tehdä uudelleen niin nyt sekin ovi sai raamit ympärilleen. Jee!

Illalla kävin juoksentelemassa taas kun oli semmoinen olo ja semmoinen keli, ettei ainakaan vielä satanut. Pimeää oli ja tänään ajattelin, että oikeasti minun pitää vaihtaa lenkkiaika iltapäivään. Alkoi pimeässä juokseminen olla aika ikävää. Loppumatkasta jo tihutti vettäkin.
      On ollut oikea takareisi aika kipeänä taas pari päivää. Joku lihasjumi, ei taida oikein tykätä, kun aloitin lihaskuntotreenit jälleen juoksun ohella. Tykätköön tai ei, saa tottua vähän lihaskuntoharjotteluunkin ettei kaikki ole vaan pelkkää juoksentelua. Olen yrittänyt hieroa jalkapohjapallolla, putkirullailla ja istua ja venytellä saunanlauteilla. Eiköhän tämä tästä. Eräs ystäväni, juoksija hänkin, sanoi minulle ettei pienistä kivuista pitäisi valitella. Olen yrittänyt noudattaa sitä ohjetta, joten anteeksi kitisemiseni ♥
      Ilta humpsahti jälleen romanttisten elokuvien parissa, joita löysin digiboksin kovalevyltä. On taas semmoinen haikaileva olotila... Ja tuli ikävä jouluakin... Hmph.

JUOKSUPÄIVÄKIRJA
131. juoksupäivä (46vko)
- 5.4 km uimarantalenkki (32min)
- juoksu tuntui ihan hyvältä, paitsi oikean jalan takareisijumitus teki askelluksesta jotenkin hankalaa. Sitten se jo kävi vasempaankin jalkaa kun jalka ei totellut oikein...
- hengitys ja ryhti olivat suht hyvät
- minulta hajosi korvanapit minun mp3-soittimesta... harmitus!
- pimeää ja vähän tihkusadetta loppumatkasta, koleaa +5