Päivien viemää

Viikonloppu mennä hurahti taas sellaisella vauhdilla, että pitäisi kai iskeä välillä käsijarru päälle jo perjantai-iltana, ettei ihan menisi huomaamatta ohitse.
       Lauantaina tehtiin laatoitusta hellan ympärille tulevaan seinään. Viimeinen laatoitus tässä remontissa ja viimeinen laatoitus koko loppuelämän aikana (ei pitäisi näin sanoa, kun nämä jutut tulevat yleensä vastaan..). Taidan myydä laatoitustarvikkeet eniten tarvitsevalle..?

 Tämä seinä oli se, joka aikoja sitten kaadettiin ja rakennettiin uudelleen, viisasta eikö olekin, mutta tähän väliin pitäisi jossain vaiheessa mahtua 60cm hella, joten semmoinen kolo siihen sitten tehtiin.

Ja tällainen siitä sitten tuli. Laatta on samaa kuin keittiön välitilassa. Kuvissa laatta näyttää ihan ruskealta, mutta sen piti olla tumman harmaa, lähellä mustahkoa... ruskeakin käy, kun se kerran on seinässä jo! Laatoituksessa oli omat ongelmansa, tässäkin, mutta ihan mukavasti se loppujen lopuksi sujui, kunhan en mennyt muiden hermoiluun mukaan vaan hoidin oman osuuteni rauhallisesti. Hyvänä vinkkinä voisin sanoa laastin kuivumisen estämiseksi sumupulloa, jolla saatiin hyvin laastiin vähän elastisuutta työn loppuvaiheessa! Vinkkinä muille poloille, jotka laatoitatte jotakin...
        Laatat menivät viimeistä laattaa myöten ja olisi ollut ihan kiva, että olisi ollut yksi ylimääräinen. Ei olisi mennyt niin tuskalliseksi viimeisten laattojen katkaisu... paketissa oli kuitenkin yksi laatta rikki joten se vei yhden ylimäääräisen laatan... Loppu hyvin kaikki hyvin.
         Samana iltana kävin vielä rannassa kävelemässä ja satuinkin komeaan auringonlaskun aikaan. Onneksi oli kamera mukana ja siinä vielä toimivat paristot. Yleensä minulle käy niin, että kamera hyytyy muutaman kuvan jälkeen.. Ihana ilta-aurinko, vai mitä?

Eilen käytiin siskonpojan kaksivuotispäivillä Helsingissä ja aikamoinen ajaminen yhden päivän aikana, kun ajamista tulee kolme tuntia suuntaansa. Sai ainakin istua autossa, onneksi ei tarvinnut kuitenkaan ajaa... Juhlat olivat kivat, paljon lahjoja ja makeaa kakkua (vatsa protestoi makeutta iltasella...). Pikkusisko antoi myöhästyneen synttärilahjankin sitten kun oltiin kotiinlähtöä tekemässä. Aivan ihana palapeli! Sisko tuntee minut aika hyvin... Laittelen kuvaa kunhan saan palapelin alulle.
        Tänään oli sitten ulkotyöpäivä.
         Raivasin pihapotteja kesäkukista ja kukkapenkkejä kukkineista kukista. Muutama penkki jäi raivaamatta kun välillä piti ajaa ruohoakin. Kamalan kylmä päivä ja sain posket punaisina touhuta kukkapenkkien kimpussa. Oikeasti tarvitsin vähän ns. oman tekemisen aikaa. Alkaa täällä sisällä tuo remontti ottamaan päähän niin kovin, etten kestäisi jos en pääsisi välillä vähän ulos ja tekemään jotain ihan muuta!
         Iltasella kävin vielä juoksemassa. Vähän myöhäiseksi sekin jäi, mutta vielä näki tiellä juosta vaikka meidän HILJAINEN kylätie oli tänä iltana kaikkea muuta. Autoja, traktoreita ja jotain siltä väliltä tuli koko ajan vastaan ja taisin olla liikaa tiellä, ylimääräinen kulkija! Huh hei! Hyvältä kuitenkin tuntui, vaikka ihan siinä samassa lennokkaassa juoksukunnossa en vielä olekaan ja edelleenkään en osaa pukeutua ... syystalven iloja, omituiset kelit!
          Nyt olenkin sitten saunan jälkeen ihan uuvuksissa ja väsyksissä, hyvällä tavalla. Joten peitto ja tyyny vetävät puoleensa. Buena Notte kaikille! ♥

JUOKSUPÄIVÄKIRJA
127.juoksupäivä (45vko alkaa)
- 5km kylälenkin pienempi versio (32 min)
- hyvältä juoksu tuntui, vaikka ei ihan huippu juoksu ollutkaan
- jalat jaksoivat ja hengitys ja ryhti pysyi hyvänä
- pimeää oli ja autoja paljon, pikkasen hankaloitti keskittymistä
- hyvältä tuntui jälkikäteen
- en osaa pukeutua vieläkään!