En tehnyt mitään järkevää jos aamuista rantalenkkiä ei oteta lukuun. Siellä oli ihmistä autoilla, matkailuautoilla ja moottoripyörillä liikenteessä enkä yhtään kyllä ihmettele, kun ilma oli ihana. Aurinkoinen, vähän tuulinen, mutta ihan lämmin. Aivan huippukelejä elokuuksi on kyllä saatu! Olen nauttinut älyttömästi ja aion nauttia vielä ensi viikollakin, kun nämä kelit vaan jatkuvat.
HURRAA!
Eilinen työpäivä oli aika rankka, vaikka lyhyehkö. Semmoista odottelua koko päivä kun aamupäivästä oli kahden tunnin aika varattu yhteen hautaukseen, joka meni sitten kuitenkin tuntiin ja iltapäivästä jäin odottelemaan uurnan laskua yksikseen, kun suntiokaveri lähti mökilleen (!) Pikkasen olisi tehnyt mieli huutaa, kun odotteli omaisia mustassa puvussa, aurinko paistoi kullankeltaisena ja olisi NIIN mielellään vaan olla löhönnyt omalla pihalla tai uinut järvessä tai tehnyt jotain aivan muuta.
Loppuihan sekin päivä viimein ja pääsin kotiin huilimaan. Ihan pöhnässä olin kyllä koko loppupäivän: väsytti ja väsytti ja väsytti. Tänään olen yrittänyt ottaa niitä väsymyksiä vähemmäksi... Riippumatossa riippuen.
Ja kun kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa niin tässä pieniä tunnelmatuokioita viikonlopun ajalta:
Lauantaisauna on tällä hetkellä minulle se viikon kohokohta. Se jota odottaa koko viikon. Tänä lauantaina se tuntui erityisen hyvältä hyisen uintireissun jälkeen, pitkän työpäivän päätteeksi... Ah!
Hetki ennen kuin viljat vaalenevat...
Tältä näyttää kasvimaa sen jälkeen kun remontti alkaa talossa. Kurkkujakin taitaa jokunen jo olla... jossakin!
Ainakin kolme auringonkukkaa saan kukkamaaltani... se ennätyskukka jää tänä vuonna haaveeksi. Ovat hädintuskin minun kokoisiani... Mutta ihania!
Onko tämä jo ruskaa?! Taivas varjele...
Rantalenkillä mieli terapoituu ja silmä lepää... Ihanaa myrskyä niemen toisella puolella ja auringon välkettä toisella puolella. Ihana, ihana elokuu!
Luen tällä hetkellä pientä välipalakirjaa, Tove Janssonin Kesäkirja, ja siinä oli minusta ihana lause siitä, että pääskyset tulevat vain onnellisiin taloihin ♥ mahtaa meidän torppa olla todella onnellinen!
Voi kun nämä elokuiset illat saisi pulloon ja säilöttyä johonkin kaiken varalta...
JUOKSUPÄIVÄKIRJA
106. juoksupäivä (36vko täynnä)
- 7.2km kylälenkki (45min)
- juoksu ei tällä kertaa ollut niin helppoa ja rentoa, mutta ei nyt kovin vaikeaakaan
- ehkä lähdin juoksemaan vähän liian aikaisin ruuan päätteeksi kun alavatsaa nipisteli
- loppumatkasta sitten kramppasi pallean kohtaakin
- muuten juoksu oli ihan kiva ja onnistunut ja ilta-aurinko teki siitä aivan mahtavan! Ihanat kelit! +17
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti