Pupun apilat, lintujen pesula ja kasvimaan satoa!

Kunhan sain unta kaiken kuu-intoilun jälkeen, nukuin ihan hyvin kuumuudesta ja tukaluudesta huolimatta. Näin jotain älytöntä untakin, en muista enää edes mihin se liittyi... Onneksi sain sentään tänään nukkua vähän pidempään, vaikka kirkolla pitikin iltapäivästä käydä avaamassa ovet.
            Eräs suku halusi muistella menneitä kirkon penkissä istuen ja lauloivathan ne yhden virrenkin. En oikein tajunnut homman ideaa, mutta eipä minun tarvinnutkaan. Lopussa eräs mies tuli sakastin ovelle sanomaan, että heidän nuorimmaiselle oli sattunut vahinko: poika oli pissinyt alttarikaiteen polvistumispehmusteisiin... Sanoin vain, että pesen sen kyllä, ei haittaa.
            Poika oli itkuinen, joten ehkä olisin vain pahentanut asiaa jos olisin heittäytynyt päivittelemään moista "kamaluutta". Pienihän se oli, sekä poika että vahinko. Hain pesuvälineet ja hankailin sitten alttarin pehmusteita vielä senkin jälkeen kun kirkko oli tyhjentynyt.
           Hmph.

 Aamupalalla napsin kuvia meidän pihaan eksyneestä rusakon pojasta ♥ Aikamoinen pitkäkorva, jolle kelpasi meidän nurmen apila. Säikähti ja juoksi aitan alle vasta sitten, kun isä lähti hakemaan postia ja kopsautti ulko-oven kiinni. Kunhan nyt vain töpöhäntä pysyisi apiloissa ja jättäisi kasvimaani rauhaan!
         Olen nyt melkein viikon sanonut miten hölmöjä linnut osaavat olla. Laitoin keskiviikkona kivikkoon uima/juoma-altaan linnuille eikä yksikään ollut mennyt sitä edes katsomaan. Kivillä ovat västäräkit pomppineet, mutta eivät vahingossakaan livenneet altaaseen!
         Tänään laitoin vadin pohjalle muutaman kiven, pesukiveksi, ja ihme ja kumma kohta oli västäräkki pärskyttelemässä ja pesemässä itseään. Tämä västis oli vähän kuin minä, kun uimapoukama on löydetty, siellä ei suvaita muita! Aika ärhäkästi lintu ajoi kaikki muut uimaan pyrkijät pois... Pitäisi varmaan laittaa toinen allas toiselle puolelle kivikkoa...

Pesulla.

Pesun jälkeen.

Iltasella kävin jälleen kasvimaata kastelemassa. Menivät tankit tyhjiksi - jälleen. Sinne on hurahtanut taas kaksi tuhatta litraa... johonkin maan uumeniin. Toivottavasti osa vedestä on mennyt kasvien juuriikin. Pitäisi taas hakea uusi satsi, kun näistä helteistä ei taida tulla loppua millään!
         Paras palkinto kastelusta ja ahkerasta kasvimaan hoidosta on tietenkin sato.
         Tänä iltana keräsin satoa ja kurkuista ja herneistä ja olin oikeasti todella ylpeä, että tämmöisen kesän jälkeen olen saanut kasvimaastani edes jotain irti! Toivottavasti kurkku jaksaisi tehdä kaikista niistä pienistä aluista kurkkuja, niin saisi säilöttyäkin!

Herneet pistelin poskeen yöpalaksi kaakaon kera ♥ Olipas hyviä! Liekö vaikuttaa asiaan se, että tänä vuonna olen oikeasti tehnyt kasvimaan hyväksi niin paljon! Palkinto maistuu aina makealta!
          En muista olenko maininnut, että olen nyt kohta 7 kuukautta lukenut jo Maaret Kallion Mielen työkirjaa ja tehnyt tehtäviä mieleni hyväksi. Tämän kuukauden aihe oli arvokas elämä ja se, elänkö oikeasti niiden arvojen puolesta joita pidän tärkeänä.
         Hitsin hyvä aihe muuten!
         Harvoin tulisi oikeasti mietittyä, että mitä pidän elämässäni arvokkaina asioina ja kuinka paljon kulutan aikaani kaikkeen muuhun kuin niihin! Tuli nimittäin pohdittua tässä kuussa sitä erityisesti kun työelämä meinasi viedä minulta energian kaikkeen muuhun... Löysin oikeasti "kalenteristani" aukkoja niiden asioiden kohdalta, joita oikeasti pidän itselleni tärkeinä. Pitää ryhtyä tekemään töitä paremman ja arvokkaamman arjen puolesta.
         Ensi kuun aiheena taisi olla harkinnan hienous.
         Tämmöiselle huonosti itseään ilmaisevalle (siis sanallisesti) ihmiselle, harkinta olisi ihan hyvä oppia. Saisi sanottua edes sen mitä tarkoittaa ja jättäisi sanomatta sen, mitä ei todella tarkoita.
         Erittäin hyvä kirja nimittäin tuo Maaret Kallion uusin opus ♥ Tykkään.
         Suosittelen kyllä ihan jokaiselle, joka kaipaa vähän herättelyä elämänsä eri kohdissa.

P.S. Illat alkavat olla aika pimeitä... Onkohan syksy tulossa? Helteiden puoleen ei uskoisi, sillä nyt eletään jo kolmatta viikkoa heinäkuussa, kun mittari hipoo +30 melkein joka päivä! Yhteensä näitä helleviikkoja taitaa olla jo lähemmäs kymmentä. Jostain luin, että tänä kesänä ollaan oltu hellerajan yli jo 45 kertaa... Varmasti jossain paikoissa useamminkin!
        Ihana ja lämmin kesä!
        Kyllä tätä on odotettukin, monta vuotta!