Perunamaa, metsätöitä, pihapupu ja ärsytyskynnyksen ylitys

Perunamaa tehtiin maanantai-iltana kun sattui koneen saamaan lainaan ja oli vielä istuttajiakin paikalla. Tiistaina sitten vähän tein paikkauskylvöjä ja kasvimaan puolta, mutta sinne en vielä mitään istuttanut

Helteille tuli katko tänään.
     Eilen vielä käsivarret saivat väriä, kun ajoin +25 asteen lämmössä ruohoa, mutta iltainen sade ja pieni ukkosen kumu teki kelistä jo sitten viileämpää. Tänään oli vain +10 kun lähdin metsähommiin.
     Laskin, että olen pinonnut nyt noin 60 runkoa ja taidan olla puolessa välissä... Pitäisi keskittyä vain yhteen puuhun kerrallaan, mutta kun silmä hakee pakostikin sitä seuraavaa "apajaa" ja sitten näkee kolme apajaa lisää!
     Eilen oli hikinen ja lämmin tehdä metsätöitä, mutta ei ollut tämmöinen toivoton olo. Tänään ei ollut itikoita eikä tullut edes kamala hiki, mutta olo oli toivottomampi kuin eilen. Tuntuu, ettei puut lopu koskaan vaikka miten pätkisi!
     Eilen tulin metsästä ja ajoin nurmen samoilla höyryillä ja kävin vielä iltasella lenkillä. Sanoisinko, että alkoi olla emäntä aika sippi kello 9 kun otettiin Miehenmurrikan kanssa iltapalaa ja köllähdettiin katsomaan Avaraa Luontoa (meidän rentoutuskeino ♥ ja muuten toimiva sellainen!).

Meidän pihamaalla on asustellut tämmöinen pieni otus koko kevään ja eilenkin näin moneen kertaan sen milloin missäkin voikukkia syömässä. Se on niin siro ja ihana, että herää ihan pupu-kuume ♥ Minulla oli aikoinaan lemmikkinä luppakorvakani, josta tykkäsin ihan hurjasti. Kaikki kopit ja häkit ovat edelleen tallessa, joten hankintana pupu ei olisi kovinkaan suuri rahallisesti. Enemmänkin minua mietityttää, että onko minusta taas siihen, että se sairastuu ja joudun jälleen luopumaan eläinystävästä... Koiran kuolema on edelleen mustana möykkynä rinnassa, vaikka siitä on kohta jo 5 vuotta!
       Ennen kuin nyt hankin pupun (siis jos hankin), on mukava seurata tämän pupun vaiheita. Yhtenä iltana se oli jopa niin rohkea, että se asteli meidän perässä ulkorapulle. Olisi pitänyt kai avata ovi ja napata se lemmikiksi....

Uimassa olen käynyt joka ilta ja huomaan, että se tasoittaa mieltä, pulssia ja ajatuksia paremmin kuin mikään. Kylmäähän se vesi vielä on, mutta sitä paremmin se vie ajatukset pois niistä asioista, joita olen pyöritellyt lähiviikot päässäni.
      Toinen on juoksulenkit, jotka ovat sujuneet kaikesta stressistä huolimatta aika hyvin. Tosin nyt kun olen kuluttanut energiaa metsätöissä en ole hurjan pitkää lenkkiä tehnyt juosten. Ihan tarpeeksi kuluu powerit moottorisahan kanssa, mutta juoksu kuitenkin on eräänlaista terapiaa päivän päätteeksi. Vaikka tosin kyllä minä metsässäkin mietin ja pohdin asioita, kun sahailen neljä viisi tuntia puita yksin. En omista edes radiokuulokkeita, joten olen täysin omien ajatusteni kanssa. Olen kirjoittanut jo puolet kirjasta samalla kun sahailen. Pitäisi vaan olla joku vihko johon ideoita laittelen ylös kun ne jalostuvat mielessä paremmiksi...
        Tänään sain sähköpostia seurakunnalta, että ottaisivatkin vielä kesätöihin ihmisiä. Rehellisesti sanottuna suututti ihan älyttömästi, mutta kyllä minä sen työpaikan aion saada! Ärsyttävää, että tämmöisistä asioista ei tiedoteta enempää ja aikaisemmin, ja ihmiset ehtivät heittää toivonsa (ja melkein elämänsäkin) kun mitään ei kuulu. Nyt sitten ilmotellaan, että on ollut vähän kiireinen kevät. Justiinsa juu!
       No. JOS saan sen työpaikan kaikesta tästä älyttömyydestä huolimatta, olen vain iloinen. Saan rahaa ja hyvää pohjaa omaa yritystä silmällä pitäen ettei tarvitse heti ryhtyä penniä venyttämään! Suututtavaa on ainoastaan se, miten tämä(kin) asia siellä hoidetaan!

JUOKSUPÄIVÄKIRJA
maanantai 20.5.2019
590. juoksupäivä (216 vko alkaa)
- 3561.1 km
- 5 km suopohjien tie lenkki (31 min)
- jalat jaksoivat hyvin vaikka vähän ovat olleetkin jumissa
- hengityskin vinkui kun siitepölyä oli ilmassa niin paljon, muuten alkaa kunto olemaan suht hyvä
- lanti0 + keskivartalon pito koko ajan parempi, kunhan muistan hyvän ryhdin
- askellus hyvää ja nyt se jo pysyy vaikka aina ei jaksa ja ehdi sitä vahtiakaan.
- +16, poutainen, pilvi-aurinkoinen keli, kiva juosta

keskiviikko 22.5.2019
591. juoksupäivä (216 vko)
- 3565.1 km
- 4 km metsätielenkki (26 min)
- metsätöiden jälkeen piti päästä vaan vähän juoksemaan ajatukset ulos
- jalat olivat ihmeen hyvässä kunnossa, vaikka monta tuntia ehti tekemään töitä moottorisahan kera
- hyvin jaksoi juosta ja oli vähän pakkokin, kun itikat veivät muuten kuusi nolla!
- hengitys hyvä ja lihaskunto hyvä, ei ongelmaa
- nälkä oli koko illan, eli energiaakin kului!
- +20, iltainen ukkonen oli tehnyt ilman kostean lämpimäksi, mutta hapekkaaksi