Eilen oli tämmöinen piha....
... ja tänä aamuna tämmöinen piha!!!
Masentavaa ja niin väärin!
8 kuukautta vuodesta maisema on tämmöinen, joten sitten kun maisema muuttuu vihreämmäksi ja vehreämmäksi niin jotenkin toivoisi, että maailma antaisi sen tapahtua! Elohopea ei noussut paria astetta ylemmäs ja lumi jäi maahan, illaksi lämpötila (jos sitä voi edes sellaiseksi enää kutsua) laski nollaan, joten huomennakin herätään valkean maan kera...
Sadan kilometrin mittainen huokaus.
Vappukin tuli ja meni. En tehnyt mitään, huilasin pihatöistä ja kunhan tepastelin metsässä isän kanssa ja koulin taimia äidin kanssa. Perheaikaa vaihteeksi vanhemman polven kanssa ♥
Olen ollut niin turhautunut ja äkäinennämä lähipäivät, etten ole viitsinyt edes postausta kirjoittaa, kun siitä olisi tullut kuitenkin niin kamalan vihainen... Olen turhautunut tähän tilanteeseen, että minun pitää kytätä toisten päätöksiä. Olen sekä turhautunut että vihainen ja väsynyt. Siksi tänäänkin taas tein vähän töitä siihen suuntaan, että kohta saisin kutsua itseäni yrittäjäksi ja työpaikka ja toimeentulo olisi omissa käsissä. Ei tarvitsisi kytätä toisten "armopaloja"!
Isän kädet (tai koko mies) taisi kylmettyä kuitenkin sen verran, että iltasella sitten sai hieroskella suonenvedon jälkeisiä kämmeniä. Koski ja kramppasi niin kovin ettei sormia suoraksi saanut.
Minä kävin puolestani juoksemassa ja tuntui niin hassulta, että metsätie oli niin hiljainen kuin mitä se oli. Viime kerralla kun metsätiellä juoksin linnut lauloivat niin ettei meinannut omaa ääntä tai ajatusta kuulla. Nyt koko metsä oli kuin shokissa. Ei linnun lintua. Ei äänen ääntä.
 |
| Iiris-rukka... |
Sekin poika on jo vuoden ikäinen ja en tiedä äidistä, mutta tädistä ainakin aika on mennyt aika nopeasti. Vasta odoteltiin, että milloin tulee ilmoitus, että lapsi on syntynyt ja nyt se on jo sellainen pieni mies, joka uhmaa painovoimaa seisomalla ilman tukea!
Voi kun tämä älyttömyys nyt loppuisi, takatalvi siis, ja tulisi oikein lämmin ja hyvä kesä. Tämmöisen talven jälkeen todella toivoo, että tulisi sellainen kesä, mikä veisi kaikki talven raskaat muistot mennessään ja jäljelle jäisi pelkkä kesän lämpö iholle ja mieleen ♥
Sanontakin kuuluu, että jos mieli on maassa, laita sormesikin sinne.
Nyt ei edes pääse multaan möyrimään ja hakemaan luonnon ja puutarhan terapiaa, kun kaikki on lumen peitossa - jälleen kerran! Luonto vaan taitaa olla sellainen, että ei auta muu kuin odottaa, että tuuli kääntyy ja ilma muuttuu.
Sitähän tässä kai pitää muutenkin vähän tehdä. Odottaa.
Tai sitten ottaa itse uusi suunta ja jättää vanha taaksi.
584. juoksupäivä (213 vkoa täynnä)
- 3533.1 km
- 7 km metsätie (45 min)
- pose method
- jaloissa ei sinällään tuntunut väsymystä, mutta silti puolessa välissä huomasin, et powerit alkaa loppumaan
- piti vieläkin ajatella melkein koko ajan että juoksen uudella tekniikalla, varsinkin kun alkoi väsy iskeä niin tottumus meinasi heittää väkisin vanhaan juoksutyyliin
- hengitys hyvä
- lantion ja keskivartalon pito parempi koko ajan, kun käytän nyt sellaisia lihaksi, mitkä tarvitsevat niiden apua.
- askellus hyvä ja jalat kipeytyvät aina vaan vähemmän, hurraa!
- +2, kolea, luminen keli
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti