Aurinkovoimaa ♥

Aurinko 🌞
     Ikiaikainen möllykkä, mutta joka vuosi aina yhtä piristävä ja iloa tuova. Tämän talven jälkeen tuntuu kuin oikein imisin kaiken valon itseeni (sori vaan muut)!
     Auringonvalon hyödyllisiä "sivuvaikutuksia" mielelle ja keholle voi jokainen kokea kun astuu talven pimeydestä valoon, mutta listaten muutamia:

• vireystila paranee → liikkumisen into paranee → kunto kasvaa! → paino laskee
• unen tarve vähenee (saa olla enemmän auringon paisteessa)
• D-vitamiinipitoisuus nousee
• makeanhimo vähenee
• ruokahalu pienenee

Tietysti talven alla lymyillyt iho kaipaa myös suojaa kevätauringolta, mutta jos sipaisee kunnon kertoimet sisältävää aurinkorasvaa iholle niin sitten ollaan kyllä valmiita keväiseen lämpöön ja aurinkoon! Jahuu!

Piha on alkanut sulaa ja näkyy jo nurmea isompina laikkuina. Ja kyllä, olen kaivanut haravankin jo esiin, joten ehkä minun talvinen murhe-horrokseni alkaa elpyä ja elämä voittaa - sittenkin!
     Eilen siivoilin vinttiä ja napsin traktoristakin ketjut jo pois, kun ei tuolla ole kutenkaan ajaminen vähään aikaan! Pihamaa on niin pehmeä, että vein muutaman kuorman "rojupuuta" saunallekin eilen ihan kottikärryillä. Pihan pitää sulaa kunnolla ja kovettua ennen kuin sinne uskaltaa traktoria ajaa.
     Siivoilin vinttiä vähän sitä silmällä pitäen, että kun/jos isä kykenee ensi viikolla käymään täällä, niin kaikki ei olisi ihan levällään ja sotkussa. Silmänpalvoja esittäytyy, päivää! Mutta ihan oikeasti se oli ihan hauskaakin, pidän siisteydestä ja siitä, että asiat ovat paikoillaan ja löydettävissä. Ehkä jossain suhteessa tämä menee jo vähän ylikin... ainakin torpan puolella, kun jokaisella kipolla on oma paikkansa ja siirtelen ne takaisin omille paikoilleen, jos joku on laittanut ne eri kohtiin... Neuroosit itse kullakin!

Alkuviikosta juoksin 11km lenkin taas pitkästä aikaan. Tai kävelin ja juoksin, ei näillä kintuilla ihan koko matkaa juosten pystynyt taittamaan, kun en ole harjoitellut pitkän matkan juoksua niin paljon. Olo oli väsynyt mutta voittaja-fiilis valtasi kyllä oitis, kun sain homman heitettyä. Tylsintä matkassa oli vähän se, että se on niin kirotun tuttu. Tietää, että sinne on vielä niin kauan ja tuossa kohta tulee ihan tappava-mäki... ja että se on asfaltilla koko ajan. Huomasin, että ainakin sääriin kävi se, että yks kaks juoksee pitkän matkan pelkästään kovalla asfaltilla lumien jälkeen. Muutoin oli kyllä ihan mahtavaa että sai juosta sulalla tiellä. Nyt tosin jalatkin alkavat olla paremmat, eli ei tullut ihan täydellistä vammautumista kuitenkaan...

Tänään aion lämmittää ulkosaunan. Alkaa olla valoisaa pidemmälle iltaan, joten hyvässä lykyssä ehditään käymään saunassa illan valossa ♥ Kyllä tämä kevät on ihan huippua!

JUOKSUPÄIVÄKIRJA
maanantai 25.3.2019
567. juoksupäivä (208 vko alkaa)
- 3438.8 km
- 11 km kaupunkiin päin (1h 10 min)
- juoksu kävelyä suurimmaksi osaksi
- jossain vaiheessa tuntui, että jalat väsähtävät jo alkuunsa, mutta kun lihakset lämpenivät niin homma meni jo paremmin
- askel pysyi hyvänä
- ryhti kesti sinn asti ennen kuin rupesi väsyttämään
- lantion pitoa vähän epäilen edelleen, pitää ottaa jälleen videota vähän että miten se menee
- sääret kipeytyivät vähän kovasta alustasta ja äkkiseltään tehdystä kilometrien määrän kasvatuksesta, ei pahasti, kävely sessiot auttoivat
- +2, puoliaurinkoinen, kiva keli juosta, ei liian kylmä, ei liian kuuma

keskiviikko 27.3.2019
568. juoksupäivä (208 vko)
- 3444.8
- 6km kylätie oikopolulla (35 min)
- jalat olivat edelleen vähän "heikossa hapessa" maanantain jälkeen
- hain vähän juoksuasentoa kun tuntui, että pakarat eivät taas tehneet mitään
- jalat väsähtivät nopeasti
- ryhti pysyi suht hyvin
- lantion pito ja sitä kautta pakarat edelleen uupuvat minun juoksustani
- 0, vähän kolea ilta, muuten ihan kiva kun tiet olivat saaneet vähän kohmeista pintaan niin ei kura lentänyt