Lämpöinen likkojen päivä

Ai, kun tänä aamuna olisi nukuttanut.
          Yöllä piti heittää vaatettakin vähemmäksi, vaikka nukun ikkuna auki niin silti rupesi täkin alla lämmittämään. Tämmöisellä vilukissalla on vihdoinkin lämmin! Hurraa!
          Kello herätti viideltä ja työmaalla olin seitsemän maissa. Oli pitänyt äkkiä pyörähtää huoltoaseman kautta, kun unohdin eilen tankata töistä tullessani automobiilin ja aamulla meinasi mittari heilahtaa jo punaiselle... Hyvä kun töihin kerkesin, kun olin taas kupeksinut ja haaveillut aamusella niin pitkään.
          Työpäivä oli onneksi lyhyt, vaikka sopivaa säpinää oli siinäkin. Kolme toimitusta yhtä aikaa oli parhaimmillaan, mutta siitäkin selvittiin. Yhden hautauksen siunasi pappi, joka joskus ajanlaskuni alussa kastoi minut. Silloin kun näissä hommissa olin kyseisen papin tavannut, olin kysynyt muistaako hän minua ja kun pappi oli vähän aikaa katsonut pitkään, olin tokaissut että viimeeksi olin noin 50cm pitkä ja vähän päälle 3,5kg painava. Sanoi muistavansa, epäilen, vaikka pappi onkin! Siitä lähtien mies on minua katsonut hassusti, ihan kuin näkisi minussa edelleen sen ihmisenalun kauan sitten... Pitikin aukaista iso suu...
          Helteistä oli tänäänkin, mutta tuuli pilaa kyllä lukemat. Tietysti viilentää vähän, kun ei ihan ilma seiso paikallaan, mutta mukava olisi ollut jos olisi vähän vähemmän puhuri puhaltanut. Töiden jälkeen en jaksanut tehdä enää mitään hyödyllistä ja kun rojahdin riippumattoon niin siihenhän minä sitten jäin ja otin torkutkin kaiken sen tuulen keskellä...
           Olen nyt muutamina päivinä onnistunut siinä, että teen jotain semmoista mistä nautin ja johon minulla ei muka olisi aikaa. Kuten nyt esimerkiksi nämä riippumatto lojumiset, kirjan lukemiset ja tyhjänpäiväiset kävelyt tontilla, paljasjaloin tepastelut, uimiset, saunomiset, illalla kukkumiset ja elokuvien katselut. Välillä kun hemmottelee itseään niin huomaa kyllä, että jaksaakin enemmän ja paremmin sitten taas tehdä töitäkin. Pitäisi vaan oppia antamaan itselleen anteeksi pitkähkö nurmi ja rikkaruohoiset kukkapenkit ja antaa niiden olla vielä vaikka yhden päivän ajan juuri sellaisinaan.

Iltasella vaihdoin lakanat. Olisi pitänyt vaihtaa jo aikaisemmin, mutta en muistanut. Rupesin katsomaan sarjaa, jota katson aina kesäisin, Puhtaat Valkeat Lakanat, ja se sitten muistutti myös omista lakanoista. Silloin kun elettiin vielä huolettomia kesiä, oli koulusta lomaa ja meillä pikkusiskon kaveri "kesälapsena" kylässä, tv:stä tuli Puhtaat Valkeat Lakanat jokainen arki-ilta. Tähdättiin iltauimiset ja sauna niin, että päästiin tv:n ääreen hyvissä ajoin. Syötiin lettuja ja katsottiin Raikkaan perheen tarinaa ja oltiin onnellisia.
           Minulla on muutama kirja, jonka luen aina kesäisin ja muutamat elokuvat/sarjat joita kesäisin katson. Se jotenkin kuuluu minun kesääni, tekee kesän. Tästä illasta puuttuivat vaan ne letut. Uimassakin kävin ja tällä kertaa ihan jo uin. Lilluin selälläni ja tuijotin valkeita pilviä. Semmoisia pilviä ei ole kuin kesällä. Iho tuntui kummalliselta uimisen jälkeen, samaan aikaan kylmältä ja kuumalta. Lenni-lokinpoika kävellä lyllersi edelleen laiturilla ja siihen se varmaan jääkin, hassu lintu.

Vietettiin taas äidin kanssa likkojen iltaa. Käytiin saunassa ja etsin äidille jonkun elokuvan illaksi katsottavaksi. Päätettiin yksissä tuumin nukkua huomenna pitkään, kun äidinkin oli naapurin emännän viesti herättänyt kello puoli kahdeksan... Rikollista!
          Minä aion nukkua huomenna pitkään. Niin pitkään, että unta ei enää riitä.
          Olen sen ansainnut.