Nukuin aamusella taas niin kauan kuin unta riitti ja vähän ylikin. Oli mukava vaan lojoksia ja lötköillä ja nautiskella sunnuntaiaamusta. Miten pitkältä onkaan tuntunu viikonloppu kun ei ole tarvinnut mennä töihin!
Tälle päivälle luvattu ennennäkemätön myrsky peruttiin ja tilalle jäi vain sadetta ja kokopäiväistä harmautta. Iltapäivästä sain lautaselle vihdoin viimein mustikkapiirakkaa ♥ En edes muista milloin viimeksi semmoista herkkua olisin syönyt - ja vielä omin käsin kerätyistä marjoista!
Nam!
Mustikkapiirakan jälkeen sitten nukahdin päiväunille. Talossa oli hälinää ja melua ja ihmistä ihan liikaa. Oli mukava napata viltti ja paeta vähän unten ihmeelliseen maailmaan... Olisi kyllä tehnyt mieli unitella koko päivä, mutta pieni mies töni minut hereille ja leikkimään.
Ohhoo!
Ei ilma piristynyt iltaa kohdenkaan. Juoksulenkilläkin piti väistellä lammikoita, vaikka muuten olikin ihan mukava juoksusää. Pitkästä aikaa juoksin pidemmän lenkin ja se kyllä tuntui. Ei niinkään, etten olisi jaksanut juosta, vaan pikemminkin semmoisena "kestävyyden" puutteena. Tappava ylämäki tuntui jälleen tappavalta, vaikka jossakin vaiheessa jo kipusin sen ylös melko ketterästi. Oih ja voih!
Iltakävelyllä näin kyykäärmeen keskellä kylätietä. Jokin sitä vaivasi, kun se liikkui niin hitaasti, mutta ei se siltä näyttänyt, että joku sen päälle olisi ajanut. Kai sekin oli vain kohmeessa, niin kuin me muutkin!
Huomenna töitä.
Loma tekisi hyvää!
JUOKSUPÄIVÄKIRJA
97. juoksupäivä (33 vkoa täynnä)
- 7.2 km kylälenkki (41 min)
- juoksu tuntui suhteellisen hyvältä, parani loppua kohden sekä juoksu että jaksaminen
- hengitys ok
- ryhti vähän tuppasi läsähtämään, on se vatsalihas haaste vielä tekemättä...
- ilma +16, pilvipoutaa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti