Eilen meni koko päivä kaupungissa.
Ajoin pitkästä aikaa auton parkkiin parkkitaloon, vaikka en kamalan usein niitä harrasta. En tiedä oikeastaan että miksi, sillä halvemmaksihan se tulee maksaa vain siitä ajasta, mitä auto seisoo parkissa kuin sitten työntää monen monta euroa tuntia varten ja siltikään aika ei riitä! En vain ole oikein tuntenut oloani hyväksi parkkitalojen halleissa..
Tällä kertaa parkkeeraus onnistui hyvin, mutta ajelin hissillä edestakaisin kerrosten välillä. Mahtoi olla hauskaa vartijoilla, jos hississä kamera oli.
Ostin uudet juoksutossut.
Tuntui kamalalta sovittaa uusia kenkiä, kun mitkään eivät olleet yhtä hyvät kuin minun vanhat kenkäni. Jokaisessa uudessa mallissa oli jotain, mikä ei sopinut tai tuntunut hyvältä, ja tietystikään ei ollut enää samaa mallia valikoimissa kuin kaksi ja puoli vuotta sitten...
Kokeilin kaikista malleista samansuuntaisi kenkiä (neutraalia juoksukenkää ilman tukia tai pehmusteita). Adidas oli löysä jalkaholvin kohtaa eikä antanut tukea yhtää ja sama homma oli vähän Asicsen kanssa. Nike näköjään on muotoiltu niin, että se tukee korkeata jalkaholvikaartani ja antaa leveälle päkiälle tilaa kärjestä!
Tänään pitäisi viedä kengät ensimmäiselle reissulle ja kokeill onko niistä kavereiksi. Pitää antaa mahdollisuus vähän pidemmälle ajalle, että ehtivät muotoutua jalkaan eikä viskata heti nurkkaan jos tämänpäiväinen iltalenkki ei tunnu vielä vanhoilta tossuilta!
Muutos on minulle aina vaikea, vaikka puhuttaisiin vain kengistä...
Nike FitSole, juoksukilometrejä takana 2055,2 km ja 117 juoksuviikkoa |
Uudet palvelijat: Nike Air Zoom Vomer, juoksukilometrejä 0km ja juoksuviikkoja 0. |
Kävin samalla reissulla tuhlaamassa minun kirjakaupan bonukseni, olisivat muuten menneet vanhaksi tällä viikolla ja rahat hukkaan.
Kirjakauppa on kyllä paikka, missä sukellan täysin omaan maailmaani. En näe enkä kuule muuta. Vain kirjat ja niiden takakannet kiinnostavat. Tällä kertaa ei edes myyjät tulleet kyselemään, voisivatko olla avuksi, ja sain ihan vain itse haahuilla hyllyjen välissä ja etsiskellä sopivia. Kauppa oli nostanut pokkarit etummaisiksi ja kai yrittävät kääntää suuntaa siihen, mutta minä sitkeästi ohitin pokkarihyllyt ja menin hypistelemään kovakantisten kaunokirjallisten teosten hyllyä. Minusta kirjan pitää pysyä kädessä notkumatta ja kulmat kasassa repeilemättä!
Päätin kokeilla samaa metodia kuin aikoinaan Jojo Moyesin ensikosketuksen kanssa. En ollut kuullutkaan koko kirjailijasta vaan kirja tarttui käsiin ihan vaan siinä mielessä, että katsotaan nyt minkälainen kertoja tämä on. Yllätys oli aivan mahtava, kun kirja osoittautui todella hyväksi! Nyt otin tällä kertaa kaksi sellaista kirjaa, joiden tarinat eroavat toisistaan ja kummankaan kirjailijan teoksia en ole ennen lukenut.. Katsotaan millaisia yllätyksiä kirjat tuovat!
(Steven Rowleyn Lily ja mustekala kertoo mäyräkoira Lilyn ja miehen ystävyydestä enkä tiedä saanko kirjaa luettua ilman itkuja...)
Kävin ostamassa siemeniä ja vähän kylvömultaa vielä samalla reissulla vaikka olisi tehnyt mieli lähteä jo kotia kohti. Siemenhyllyjen ympärillä pyöri naisia jotka suunnittelivat kesää ja kasvimaata. Minulla oli selvät kuviot omaksi kesäksi ja kasvimaaksi, ei tarvinnut kuin löytää siemenet! ♥
Ihme ja kumma, muistin ostaa myös vähän jo pääsiäishommia: raiheinää, vähän vehnää ja narsissi-ruukkuja. Kunhan saan pääsiäis-asetelmat tehtyä niin laittelen kuvia! Nappasin äidin ja isän "varastoista" lasisen pintaisen puutarhapöydän ja pari tuolia, jotka aion laittaa kuistille kevättä vastaanottamaan ♥ Vaikka keli onkin tänään enemmänkin taas talvinen kuin keväinen...
Suuri luottamus kevääseen kuitenkin on!
Eilen nähtiin Miehenmurrikan kanssa taas töyhtöhyyppäpariskunnankin, vaikka kuvaa en vielä parista oli saanutkaan. Västäräkkiä odotellessa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti