Jäitä poltellessa...

Pakkaset hidastavat minua!
    Tämä on viherpeukalon ja puutarhurin painajainen: aurinko paistaa, olisi enemmän kuin hyvä keli kuopsutella jo kukkapenkkejä tai pensasryhmiä talven jäljiltä, mutta pakkasta on sen verran ettei mikään irtoa maasta kuin räjäyttämällä! Routa pitää pintansa ja kohta minulla ei ole pensaita leikattavaksi, kun puran kaiken tarmon leikkuupuuhiin!
     Eilen sain kuvan töyhtöhyypästä, joka tepasteli vielä keltaisella ja lumisella pellolla yksikseen. On niitä pariskuntanakin jo lennellyt peltojen yllä, mutta tuo veijari oli ottanut hetkeksi omaa aikaa. Iltasella bongasin sitten kurkien ja joutsenten lisäksi muutaman kurjenkin.
      Ihanaa kun alkaa taas olemaan elämää ympärillä hiljaisen talven jälkeen!

Miehenmurrikka sai eilen kaivatun kameransa postista. Kyllä sitä olikin saanut metsästää - melkein kaksi viikkoa - ja sieltähän se löytyi, missä sen kuului ollakin! Oli vain väärät tiedot ja nimet papereissa ja koodeissa. Ohhoo!
      Lähdettiin iltasella vähän testaamaan kameran ulottuvuuksia. Lainasin Murulle muistikorttia siksi aikaa kunnes saa omansa koneeseen! Rantalenkille lähdettiin tällä kertaa vähän paremmalla onnella, kun viime kerralla minun rantalenkin kuvaus-reissu päättyi ojaan ja auton kaivamis-operaatioon. Nyt jätin auton kauemmas turvallisesti tien laitaan ja tehtiin samalla pieni kävelylenkki ja napsittiin kuvia.
     Jäitä oli vielä tukevasti järven peittona, mutta johan se paukahteli lupaavasti! Muljahteli ja paukkui. Viikko tai pari, niin näkyy jo varmasti railoja! ♥

Olin ehkä vähän huono opettamaan kameran käyttöä, kun itsekin käytän tiettyjä asentoja pelkästään enkä ole jaksanut keskittyä tutkimaan mitä kamerasta OIKEASTI saisi irti. Olen ollut tyytyväinen ihan näinkin, mutta tietysti parempihan se olisi jos tuntisi kameran kaikki mahdollisuudet. Sisko aina jaksaa saarnata siitä, ettei automaatilla kannata ottaa ainuttakaan kuvaa vaan ottaa ohjakset omiin käsiinsä; laittaa kaikki säädöt itse. Silloin kuvasta saa eniten irti... Minä käytän maisemakuvausta ja automaattia kuitenkin aika surutta! Hyvät hetket menevät ohi jos koko ajan pitäisi olla säätämässä kameraa!

 Pakkanen ja tuuli vähän nipisteli kuvaajien sormia, vaikka muuten ilta-aurinko antoi kyllä parastaan. Lumessa on ihana ominaisuus, että se ei todellakaan ole joka kohdasta valkeaa vaan aurinko ja varjot tekevät siihen tavattoman paljon eri sävyjä!
      Rantakiviä oli jo sen verran näkyvissä, että olisi tehnyt mieli jo vähän uitella varpaita rantavedessä, mutta eipä näkynyt vettä kuin vähän niemen kärjen kivikkojen välissä...
      Niemen muutostyöt olivat jo alkaneet kunnostustoimien osalta. Niemi on vuokrattu virkistyskäyttöön ja nyt oli jo purettu muutama vanha rakennus jo pois ja maisema oli todellakin siistiytynyt huimasti jo pelkästään sillä operaatiolla! En malta odottaa, että näen alueen valmiina ja retkeilypaikat kunnossa ♥

Eilinen meni taas suurimmaksi osaksi normaalissa arjessa enkä päässyt oikein visioita toteuttamaan. Kauppareissulla tosin kävin jo antamassa ääneni kunnallisvaaleissa, joten edes yksi yhteiskunnallinen ponnistus sisältyi eiliseen päivään. Vaalivirkailijaa nauratti jokin minun henkilötodistuksessa... Liekö se kuvalleni nauranut?!
       Kauppareissullani mukaan tarttui myös Kodin Kuvalehden puutarhalehti Rakas Puutarhani. Mikä houkka olin kun sen ostin! Sehän vain lisäsi tätä vihertävien peukaloiden tuskaa kun oma maa on niin jäässä ettei mikään kuokka vielä tehoa ja lehden sivuilla puhuttiin jo sipulikukista, varhaisperunoista ja syötävistä kukista! ARG!

Noh, kiusa se on pienikin kiusa!
      Olen jo monta kuukautta tehnyt puutarhaani ja kasvimaata papereille, ehkä minä jaksan vielä vähän aikaa pyöritellä papereita ennen kuin pääsee tositoimiin. Eihän me kuitenkaan puhuta kuin enää muutaman viikon odotuksesta..
       Eihän??