Hellettä sielulle ja ruumiille

Heräsin aamulla siihen, että oli kuuma ja olin nähnyt painajaista karhusta ja meidän koirasta... Hiusraja oli hiestä märkä ja peitto lämmitti selkää niin, että yöpaita tarttui kiinni. Ikkuna oli auki, mutta ei sieltä sen viileämpää tullut.
          Helleaamu.
          +25 oli mittarissa kun nousin aamupalalle ja aurinko paistoi niin että lämpö maalaili maiseman ihan kellertäväksi. Taivas oli vaalentunut ihan vaaleansiniseksi ja aurinko paistoi pilvikaistaleiden läpi kuumasti. Onneksi pieni tuulenvire huljutteli edestakaisin niin kuumuus ei ihan niin painostavalta tuntunut.
          Ajoin nurmen aamusta. Välillä pidin lettukestin pituisen tauon, mutta ajoin urheasti koko nurmen yhdellä kertaa. Auttoi ainakin siihen ahdistukseen, mikä minulla eilen oli kaikesta tekemättömästä. Olisi kai pitänyt vaan ajaa nurmi jo ennen juhannusta niin olisin säästynyt paljolta... Nyt se on kuitenkin lyhyt ja kaunis ja ensi viikolla siistiytyy sitten ne kukkapenkit, joiden perään olen jo monena päivänä katsonut. Tänään kuitenkin nurmen ajo riitti rauhoittamaan levottoman sieluni.

Paarmat pureskelivat kintut paukamille, kun ei koneen päältä mihinkään päässyt. Lämmin moottori houkutteli niitä erityisesti ja minun jalkani olivat hyvät välipalat. Varsinkin siinä pläntillä, minkä naapureita mullikat olivat paarmoja oli ihan mahdottomasti! Miten ihmeessä lehmänalut jaksavat ainaista pörinää ja kipeitä puraisuja. Mielenkiinnolla otukset taas seurasivat minun ruohonajoani ja söivät ruohosilppua joka torvesta lensi, kun leikkasin niiden laitumen reunaa. Nauratti vähän niiden ahne ruokailu, kun selän takana olisi ollut iso laidun pitkn heinän kera niin minun silppuani sitten söivät kuin nälkäänsä!
       Poltin jalkani. Tai polvet ja sääret. Aurinko porotteli ne punaiseksi ja äsken vähän laiton aloe veraa ettei ihan kipeäksi tulisi. Onneksi sentään olkapäät ja yläkropan tajusin suojata leuhuke-paidalla niin säästyin palovammoilta! Nyt on jalat taas kuin seepralla. Raidalliset.

Vaikka tämmöinen lähelle +30 asteen helle tekee olon vähän nuutuneeksi, niin olen kyllä nauttinut älyttömästi näistä kolmesta päivästä. Oikeastaan olen melkein unohtanut jo sen, että minulla töitä onkaan ja se kai on loman tarkoitus. Minulle kelpaisi se neljän viikon kesäloma, vaikka kyllähän näiden kolmen päivän aikanakin jonkinmoisen lomafiiliksen saa aikaiseksi. Mukavaa on kuitenkin, että sattui näin hyvät kelit ja sai olla oikeasti KESÄLOMALLA!

Lämmitin saunan ja kohta menen käymään uimassakin.
         Päätin eilisen hermoromahtelun jälkeen, että aion nyt huolehtia paremmin itsestäni enkä kasaa itselleni valtavia vuoria valloitettavaksi. Vain semmoisia kukkuloita joiden laelle jaksaa kiivetä. Tuntuu hyvältä, että edes jonkinmoinen päätös on tehty parempaan. Katsotaan nyt saanko pidettyä kurssin oikeana...