Helleaalto hellii ♥

AURINKO !!!
     Tänä aamuna jälleen huomasin, mikä voima auringolla on jaksamiseen ja fiiliksiin. Vaikka aamulla olisi väsyttäny niin kuin en olisi koskaan nukkunut, niin valoisa ja aurinkoinen aamu teki ihmeitä. Olin iloinen ja energinen, vaikka kroppa yritti kaikin voimin muistuttaa, että olen umpiväsynyt ja työstressin alle liiskaantunut. Tänä aamuna se tunne ei päässyt valloilleen kaiken ilon ja riemun alta! ♥
       KESÄ ♥

Syreeniaita on parhaimmassa kukassa juuri nyt.

Viikonloppuna oli taas töitä ja tuntui, ettei oikein vapaata ollutkaan, kun piti koko viikko kuitata sunnuntaina levätyksi. Alkaa tuntumaan nämä viikonloppuhommat jo.. Näin viime yönä untakin töistä - ja varsinkin niistä tekemättömistä töistä!
       Viikonloppuna iskeytyi myös torppa täyteen ihmistä, kun isosisko perheineen tuli viettämään viikon lomaa tänne rauhallisen maaseudun syliin. Talo on sekaisin kuin pyörremyrskyn jäljiltä, eikä taaskaan mikään oma ole enää omaa! Yritän päästä zen-tilaan, että olisi viikko helpompi sekä vieraille että minulle.
        En tiedä olenko todella tulossa vanhaksi vai vain hitaaksi, mutta en ole vielä kunnon lomaa ehtinyt viettämään työviikkoinani. Jotenkin on ollut pihahommia sen verran kotona, että kaikki ylimääräinen aika (ja energia) on mennyt tyystin niihin. Kun töistä pääsee, sama meno jatkuu kotona. Nurmikko kasvaa ja kukkapenkeissä kasvaa rikkaheiniä sen minkä kerkiää! En ehdi...

Tänään oli ohjelmassa kasvimaan tekoa, kun pääsin kotipihan puolelle. Töissä oli vähän taas nopeatempoinen ja helteinen päivä, joten juominen oli jäänyt vähiin. Piti tankata nestettä ennen kuin menin kuumalle kasvimaalle siemeniä upottamaan multaa. Olipas ihanaa puuhastella kuumana iltana oikeissa multahommissa! Tänä iltana maahan upposi herne, retiisi, ruohosipuli, hunajakukat ja auringonkukat. Äiti oli jo aamusta ehtinyt laittaa porkkanan, lantun, punajuuren ja kurkun. Johan siinä taas olisi hoidettavaa yhdeksi kesäksi. Vesipaljut odottavat täyttämistään, kunhan saadaan vesipumppu toimimaan ja peräkärry parkkiin kasvimaan reunaan. Sitten ei tarvitse kuin odottaa sadon kypsymistä (ja ehkä vähän kitkeä silloin tällöin...)
       Huomaan aina kasvimaata tehdessäni, että minun suonissani taitaa virrata veren sijasta multaa. Jotenkin on niin kova maannälkä joka kevät ja kesä, että en tiedä miten enää sopeutuisin elämään ilman maatöitä... Rakastan tätä elämänmuotoa ja tuntuu, että joku geeniryhmä on minussa osunut oikeaan kohtaan ♥

Kävin tänään ostamassa kirjakaupasta Enni Mustoen uusimman kirjan, Syrjästä katsojan tarinoita: Ruokarouva. Laittelen postausta vähän myöhemmin kirjasta, kunhan saan sen luettua. Pitäisi nyt äkkiä saada luettua tuo edellinen yöpöydällä lojuva kirja niin pääsisi uusien kirjojen kimppuun ♥ Kirjakaupassa myyjää hymyilytti, kun istuin melkein kirjahyllyn välissä lattialla ja ihastelin uutuuksia, niin myyjä kysyi voiko auttaa ja etsinkö jotain erityistä. Sanoin, että kunhan nautiskelen! Sitä kyllä juuri tein. Ihanien kirjojen keskellä ♥

Kävin eilen pienellä juoksulenkillä. Spurttilenkki, 4km kovaa juoksua ja puolessa välissä kyykkyhyppyjä. Teki hyvää, sillä nyt on kintut kipeät sisäreisien puolelta. Hassu paikka kipeytyä, mutta sen verran kannatti, että nyt ainakin tuntuu, että johonkin kävi. Pitäisi aloittaa tällä viikolla se mäkitreeni, mutta en taida vielä huomenna sitä kokeilla, kun nämä hellepäivät jatkuvat. Jos vaikka torstaina kokeilisi...
        Kävin iltauinnilla, kun olin pöllytellyt kuivaa kasvimaan multaa koko illan. Oikein itsekseni nauratti, kun oli niin kivaa ja ihanaa ♥ Miten olenkaan kaivannut uimista, kesäisiä iltoja, hiekkaa ja kaikkea tätä! Olen niin onnellinen JUURI NYT etten meinaa uskaltaa elää seuraavaan hetkeen, ettei tämä hetki ja tuokio menisi ohi. Ja muutenkin. Se, mitä minulla juuri nyt elämässäni on, on paljon enemmän kuin KOSKAAN olisin voinut toivoa saavani.
         Kuten eräs ihana Juha Tapio sanoo laulussaan: Voiko onni olla tässä, kun ollaan vaan, eikä edes pyrkimässä sen suurempaa. 

JUOKSUPÄIVÄKIRJA
sunnuntai 29.5.2016
216. juoksupäivä (78 vkoa)
- 1375, 5 km
- 4 km metsätie (18min)
- spurttilenkki missä vähän testailtiin meikäläisen nopeuskestävyyttä... ei mitenkään hyvä!
- puolessa välissä sitten pompin kyykkyhyppyjä
- jalat väsähtivät ensin, sitten vasta hengitys, joten jalkoihin pitäisi saada enemmän poweria eli ei muuta kuin mäkijuoksuun!
- +23, aurinkoinen ja lämmin keli