Viikonloppuna lumikuorma lisääntyi taas 15 cm ja nyt alkaa näyttää jo ihan talvelta. Paikallisessa lehdessä oli viikonloppuna, että ollaan jo Lapin kanssa samoissa lukemissa, paikka paikoin ylikin, lumen määrän suhteen. Eli halvemmaksi tulee tämän vuoden Lapin matkat, jos jääkin etelämmäksi!
Viikonloppuna oltiin Miehenmurrikan kanssa pitkästä aikaa koko viikonloppu ihan kahdestaan. Miehenmurrikalla ei ollut viikonlopputöitä ja oltiin päätetty että ihan vaan nautitaan ja ollaan. Noh, vähän se suunnitelma muuttui lumisateen kera, mutta yhdessä oltiin kuitenkin ♥
Kokeiltiin vähän tiputella lumia katoilta. Muut katot kyllä kestävät, mutta navetan vintin pitkä kattolape aiheuttaa jo huolta. Olen toivonut jo monta viikkoa, että lumi tulisi alas itsekseen, sillä sen katon harjalle pääseminen ja lumien tiputtelu ei ole mikään "sunnuntaihomma".
Vaikka maassa olevan lumen kanssa alkaa olla ongelma siitä, mihin sen saan kolattua, niin mieluumin minä maassa makaavaa lunta kolailen vaikka tuplasti enemmän kuin pelkään katoilla olevan lumen sortavan meidän katot! Noillakin katoilla on koko talven lumet. Se ei ole kertaakaan alas tullut...
Kokeiltin Miehenmurrikan kanssa lumien pudottamista narulla. Ikään kuin leikattiin lumi irti. Lumipatja irtosi kyllä, mutta ei se mihinkään oikein liukunut. Piti vähän auttaa sen putoamisessa. Kattopellin pintaan jähmettyi ensilumien aikaan niin kova jäinen ja karhea pinta, että nyt sataneet lumet ovat kerrostuneet siihen päälle patjaksi eikä se patja suostu liikahtamaan tuumaakaan! Ensi viikonlopuksi on luvattu että menisi keli nollaan tai jopa plussan puolelle... jospa sitten jotain liikettä tapahtuisi!
Käytiin viikonloppuna katsomassa oliko rannassa yhtä paljon lunta kuin meidän pihassa. Oli siellä. Siellä oli myös kaksi "hiihtäjää" jotka tulivat juuri silloin rantaan, kun me Miehenmurrikan kanssa laskeuduttiin kelkkapolkua pitkin katsomaan järven selkää.
Pojilla oli laskettelusukset jalassa (??) ja sanoivat, että oli vähän inhottava mennä jäällä kun siellä oli 40 cm vettä. Varoitteli, että jos aiotaan mennä niin kannattaa varautua vedenpitävillä kengillä (toisin kuin he ilmeisesti...). Sanottiin, että aiotaan pysyä rannassa, että hullut ne jäälle menee... Eivät oikein ymmärtäneet huumoria... olivat sitä sorttia!
Ei minulla tulisi mieleenkään tämmöisenä talvena tehdä mitään maratoonia jäällä, kun tasan tarkkaan tiedän, että jää on hyvin huonokuntoista tänä vuonna. Sitä sanoivat alkutalvesta kalastajat ja Norppamieskin, joten mitään suurta hinkua ei ole hukkumaan huonoihin jäihin.
Joillakin se hinku näköjään on.
Tänään piti pelastaa meidän timanttituija lumikuorman alta. Toivottavasti se siitä toipuu kesäksi, vaikka aika pahasti lumi ehti painaa sen oksia ja repiä vähän latvoja erilleen... pitänee kesällä sitoa se, jos se ei paranna itseään. Se on vaan niin kauniisti kasvanut tuohon kulmaan, että olisi sääli jos se talven painossa tuhoituisi.
Toiset pelastettavat tänään olivat minun vuoristokauriit/lampaat, Haiku ja Kaiku ♥ Olivat ehtineet tuiskujen tuiverruksessa kadotan lumeen melkein kokonaan. Nivusiin asti minäkin vajosin, kun menin niitä harjaamaan lumesta. Nyt loistavat taas paremmin ♥
Illalla kävin lenkillä, mutta vähän sellaista alottelijamaisuutta on nyt miun juoksemiset. Loppuviikosta meni jo paremmin ja tuntui, että jaloissa oli oma puhtinsa, mutta nyt taas alkuviikko kangertelee. Kintuissa on kai jotain jumitiloja, kun tuntuu etten saa niistä nyt tarpeeksi irti.
Olen kuitenkin ajatellut, että tärkeintä tässä vaiheessa vuotta on kuitenkin se, että liikkuu ja kehittää kuntoaan edes peruskunnon tasolle. Keväällä ja kesällä sitten voi taas juosta (toivottavasti) sitten enemmän määrätietoisemmin matkaa ja kestävyyttä... Jos ei tule tukalan kuuma kesä, eh...
Vasemmalla meidän kellari... hih... |
Minulla on juupas-eipäs tauti. En oikein nyt osaa nähdä itseäni yrittäjänä ja sitten taas en oikein osaa luovuttaa ajatuksesta, että olisin oman elantoni ässä. Pitäisi olla vaan rohkea ja yrittää yrittämistä. Tuskin minä pankrottiin heti menisin... jos ei tulisi tuloja niin ei kai olisi menojakaan. Siis jos en mitään tekisi...blaah.
Olen perinyt näköjään meidän äidin "nopean" päätöksen teon. Äiti yleensä vaihtaa tuhat kertaa mieltään jonkun homman suhteen. Viime sekunneille asti. Minäkin pompin viikonloppuna koko ajan ei-juu-ei-juu kun oltiin puhuttu kattojen tyhjennyksestä ja siitä, että kokeiltaisiin narulla pudotusta. Miehenmurrikalla oli jo naru ja tikkaat olalla kun minä vielä mietin, että "mitä jos ei kuitenkaan..."
Enkä oikein edes tiedä mitä minä tässä hommassa nyt oikein pelkään??!!
Itseäni kai...
JUOKSUPÄIVÄKIRJA
keskiviikko 30.1.2019
548. juoksupäivä (201. vko)
- 3337.1 km
- 7.2 km kylälenkki (44 min)
- JUOKSIN KOKO LENKIN ekaa kertaa varmaan kuuteen viikkoon
- oli kyllä semmoinen voittaja olo, että pystyn vielä tähän!!
- jalat olivat puhki jo puolivälissä matkaa, mutta menin kun olin päättänyt
- askel oli ok, lantiokin oli suht kohdillaan
- tiet olivat pöperöisiä, joten askeleelle ei tullut niin paljon tukea maasta kuin olisi voinut, vei vähän askeleeesta energiaa
- maitohappoja ylämäessä niin että olisi voinut tehdä kiisseliä!
- -3, kiva keli juosta, pieni lumisade
perjantai1.2.2019
549. juoksupäivä (201.vko)
- 3342.1 km
- 5km lossitielle (35 min)
- lähdin työreissultaan palavaa miestä vastaan
- kylmä tuuli teki niskan kipeäksi pitkällä peltosuoralla
- eikä jalatkaan olleet mitenkään hyvässä jamassa
- en ehtinyt lämmitellä yhtään, sen huomasi
- huomaan, että käperryn edelleen sisäänpäin, kun rintakehä pitäisi pitää avoinna ja auki
- lantion tuki olematon
- ryhti samoiten
- askel hyvä, mutta ei se kaikkea pelastanut!
- väsy olo
- -11, kylmä keli, kintut paleltui
maanantai 4.2.2019
550. juoksupäivä (202. vko)
- 3349.3 km
- 7.2 km kylälenkki (49 min)
- ei mitenkään hyvä lenkki, välillä piti tasata hengitystään ja venytellä pohjetta
- aikakin kertoo, ettei mikään lennokas juoksu
- pitänee tutkia jalat huomenna hyvin. Niissä on nyt jotain jumia kun juoksu ei kulje
- lihakset väsyivätkin yllättävästi kun tulin kotiin. Oli ihan hyytelöä!
- -4, kiva keli muuten, mutta vähän kylmä tuuli
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti