Joulu on jo ovella ♥
Tällä viikolla on ollut blogin puolella hiljaista, mutta muualla onkin sitten ollut toimintaa tarpeeksi. Miehenmurrikka sai keuhkoputkentulehdus-diagnoosin keskiviikkona ja on ollut sairaslomalla koko viikon. Sairastaminen ei-kiva, yhdessä koko viikko tosi kiva!
Parisuhteen huonojoa puolia on tämä sairauksien jakaminen. Itse sain yskän ja turvonneet nielurisat torstaina ja nyt on ääni kuin pikku-oravilla! Kuumetta ei onneksi ole ollut, joten joulua olen saant tehdyksi ihan normaalisti ja tässä vaiheessa ei ole oikeastaan muuta kuin pakettien tekoa enää jäljellä.
Sain nimittäin joululahjapaketit valmiiksi - siis ne pehmeät ja itseneulotut ♥ Uskomatonta, mutta totta! Laitan niistä kuvia, kunhan nyt ensin saan ne kuvatuksi ja siistityksi.
Perjantaina hain kuusen omin voimin, kun Miehenmurrikka poti tautiaan. Kurvasin vanhan massikan metsän laitaan ja pomppasin hankeen (jota on nimittäin tällä viikolla tullut kiitettävästi ♥)!
Löysinkin kauniin ja siron kuusen isän taimikosta. Otin sen luvan kanssa enkä ollut varkaissa! Tällä kertaa se oli kapea ja pienempi kuin aikaisempina vuosina, joten kantaminenkin hangessa, metsässä ja yksin, oli helpompaa. Miehenmurrikka tuli auttamaan kun laitettiin kuusi jalkaan ja kannettiin se tupaan.
Iltasella laitoin siihen valot ja remusin narujen kanssa, kun ne olivat menneet ihan sotkuun paketissa... mikä on minusta aina kovin merkillistä! Kaunis puu siitä kuitenkin tuli ja ihana oli tuijotella sitä perjantai-iltana hämärässä illassa kun köllöteltiin sohvalla.
Perjantaina sain myös erinomaisia uutisia: minä valmistuin ravintovalmentajaksi perjantaina! Kaiken stressin ja jännityksen jälkeen olen suorittanut kaikki vaadittavat tehtävät ja kokeet ja perjantaina tuli vahvistus. Lisenssin saan 2-3 viikon kuluessa, mutta nyt sitten koulu on käyty ja ammatti saatu.
Mieli on hyvä ja kevyt.
Onneksi se tieto tuli ennen joulua niin saa hengittää rauhallisesti loppu vuoden.
Eilen tehtiin porkkanalaatikkoa. En muistanutkaan miten sotkuista puuhaa se oli, vaikka vuosi sitten sitä vasta tein! Onneksi Miehenmurrikka auttoi porkkanasoseen valmistuksessa. Noh, oli sillä vähän oma lehmä ojassa kun tein Miehenmurrikalle ja Juniorille oman astiallisen samalla, kun eivät tänä vuonna tule meidän porukoille jouluaattoillallisille. Muutenkin pietään meidän aatto tänään sunnuntaina.
Porkkanalaatikosta tuli hyvää ja tänään maistetaan sitten miltä maistuu tämän vuoden jouluruoka. Kinkkua paistettiin pitkään ja hartaasti ja alan ihmetellä, että mikä meidän kinkuissa on kun mittari ei meinannut kiivetä 75-asteen yläpuolelle millään. Junnasi niissä lukemissa varmaan kaksi tuntia. Syötiin maistiaiset puolen yhden maissa yöllä... Ja kinkku oli vain noin 7 kiloa...
Tänään aamupalalla sitä vähän maisteltiin.
Tämä oma olo suututtaa taas aikatavalla. Rakastan joulua ♥ ja vihaan olla jouluisin kipeänä, vaikka minkä näille taudeille taas mahtaa. Sairastin jo syksyllä yhden nuhan, joten olisi saanut tämä tauti olla tulematta.. En ole päässyt tällä viikolla juoksemaan kuin tiistaina ennen kuin köhä alkoi.
Tämän vuoden juoksutkin ovat olleet kamalan rikkonaisia. Juuri kun on päässyt suht hyvään kuntoon, on juoksu katkennut johonkin tautiin. Vastustuskyvyssä on edelleen parantamisen varaa näköjään tai sitten olen vain alttiimpi hengitysteiden tulehduksille juuri juoksun takia...
Joulukortit viipyivät tänä vuonna matkallaan todella kauan. Vasta tämän viikon loppupäivinä sain korttisuman postilaatikkoon. Ihanaa saada omaa postia ♥ Pieniä kirjeitäkin korteistä löytyi semmoisilta ystäviltä, joiden kanssa yhteydenpito on jäänyt vähän vähemmälle. Ihanaa! Ja aion kyllä itsekin vähän parantaa omaakin yhteydenpitoa, sillä kirje ei todellakaan ole suuri asia kirjoittaa!
Nyt tämä tautinen pariskunta aikoo napata vähän kuumaa glögiä ja muutaman piparin, että jaksaa odottaa jouluruokaa ♥
JUOKSUPÄIVÄKIRJA
tiistai 18.12.2018
540. juoksupäivä (198 vko)
- 3283.9 km
- 5.2 km metsäsamoilua (35 min)
- jalat olivat ok kunnossa, jaksoivat ihan hyvin
- lonkankoukistajat vähän kireinä
- ryhti hyvä
- lantio kesti kohdillaan
- askel lyhyt, mutta maassa oli pöperöä lunta niin petti jokaisella askeleella, ei oikein tullut poweria juoksuun
- muuten oli kiva keli juosta, vähän satoi lunta ja oli pikkupakkanen, -5
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti