12 kuvaa vuodesta 2018 ♥

Alkaa jälleen olemaan yhteenvedon aika. Yksi vuosi takana ja täytyy sanoa kuin vanhat ihmiset, että aika nopeasti meni. Johtuukohan se siitä, että ikää tulee vai johtuuko se jostain muusta, en tiedä, mutta tuntuu kuin vasta aloitettiin vuosi 2018 ja nyt jo vaihdetaan se uudempaan.
      Kevyt huokaus.
      Jos tekisin pientä yhteenvetoa kuluneesta vuodesta niin ehkä sana 'antoisa' kuvastaisi sitä parhaiten, jos pitäisi yhteen sanaan tiivistää kokonainen kaksitoista kuukautta.

Tammikuinen järvi oli vielä sula.

Alkuvuoden lähes lumeton kausi kesti pitkään ja sai välillä luistella pihamaallakin vesisateiden jälkeen. Järvikin sai jääpeitteen vasta helmikuun vaihteessa. Minulle alkuvuosi oli vähän stressaavaa aikaa, olin juuri sanonut kaikki siteeni irti edelliseen työpaikkaani eikä tietoa ollut sen minkäänmoista, että minulla olisi tulevana kesänä töitä. Roikuin vähän kuin löysässä hirressä, omatekemässä sellaisessa tosin.

Helmikuinen lumipeite.

Helmikuussa tuli lunta ja sairastettiin Miehenmurrikan kanssa yhdessä jonkinmoista yskää ja nuhaa. Katkaisi hyvin alkaneen juoksuvuodenkin kuin seinään. Vähäluminen alkutalvi korjaantui helmikuun aikana todella mukavasti. Välillä tuntui, että lumi peittää kaiken alleen!

Maaliskuussa näkyi jo vähän aurinkoa.

Maaliskuussa käytiin Miehenmurrikan ja Juniorin kanssa laskettelemassa pitkästä aikaan. Minulla varmaan edellisestä kerrasta oli 15 vuotta ja seuralaiseni kävivät ensimmäistä kertaa ♥ Oli mukavaa, tänä talvena ajateltiin uusia tämä saavutus, kunhan rinteet saadaan kuntoon. Maaliskuussa alettiin jo jännittämään pikkusiskon vatsan kasvua meidän suvun uuden tulokkaan saapumista

Huhtikuu teki meille jo kesän.

3.4. oli vielä kinokset pihalla ja 9.4 piha näytti jo melkein tältä! Kevät tuli super nopeasti ja elohopea pomppi jo +30 puolelle ensimmäistä kertaa tänä vuonna! Aivan huikea kevät ja koko ajan pelotti, että tämmöinen kevät kuumuus kostautuu kesällä.
     Uusi tulokas näki päivänvalon vappuna ♥ Minusta tuli kolmannen kerran täti ja pikkusiskosta äiti. Kevät oli iloista aikaa muutenkin. Onnellista ja iloista.

Toukokuussa heitettiin talviturkitkin jo pois!

Lämmintä kevättä riitti ja heitin talviturkinkin pois jo 14. toukokuuta. Asteet huitelivat edelleen +30 ja ilo siitä lämmöstä vain jatkui. Juoksemiseen kamalat helteet tekivät pienen paussin ja tämän kevään yritykseni parantaan juoksua pakara-aktivaation osalta vähän jäi jalkoihin... kirjaimellisesti.
    Koko kevään stressannut työasiakin selvisi kun pääsin uuteen työpaikkaan, mutta samoihin hommiin. Huomasin nopeasti sen, että ei seurakunta vaihtamalla parane, vaikka olosuhteet muuttuivatkin paremmiksi henkisesti. Se riitti. Päätin nauttia työstäni kokonaisvaltaisesti!

Kuivan kesäkuun kasvimaan alku.

Kuiva kesän alku toi kasvimaan reunaan kasteluvaunun. Sillä kastelin luomustani joka ilta monella sadalla litralla ja usko siihen, että kastelu tuottaa tulosta oli suuri, vaikka muut muuta sanoivatkin! Olin innostunut ja onnellinen puuhastani kasvimaalla ja onnistuin jälleen muutamien kasvien kanssa erityisen hyvin.
      Siskon poika sai nimen kesäkuun lopussa ja meillä alkoi kesäloma, jonka puolesta olin saanut tapella oikein kunnolla!

Turku heinäkuussa

Kesäreissu Turkuun ja Naantaliin onnistui hyvin, vaikka taisi olla kesän kylmin viikko... Tyypillistä sinänsä. Oli mukava heittää ihan vapaalle ja unohtaa työt ja olla ja nauttia yhdessä olosta Miehenmurrikan kanssa.
      Reissun aikana mentiin myös kihloihin ♥ Vaikka se oli suunniteltu juttu niin tuntui hyvältä saada jonkinmoinen konkreettinen todiste siitä, että ollaan toisistamme tosissaan.
       Heinäkuu muuten oli jo työnteon kannalta aika tuskaisen lämmin. +30 asteen lukemat ylittyivät melkein joka päivä ja töissä sai ottaa oikeasti jo iisisti. Kotona ei oikein jaksanut tehdä muuta kuin illalla jotain pientä.

Kukoistusta elokuun kuumuudessa.

Lämmin kesä ja hyvä kastelu. Siinä minun salaisuuteni tämän vuoden kasvimaan loistoon! Elokuussa vietettiin 52. hellepäivää ja se taisi olla koko kesän saldo! Ei huono ollenkaan! Eli melkein kaksi kuukautta putkeen pelkkää hellettä ♥
     Elokuussa minun työsopimustani jatkettiin vielä kuukaudella, vaikka ehkä olisi ollut parasta vain lopettaa. Energia ja jaksaminen oli sen verran huonoa jo siinä vaiheessa.

Syyskuun satoa

Syyskuussa aloitin koulun, jota olin harkinnut oikeastaan koko vuoden. Työt jatkuivat ja piti tehdä melkein kaikki yksin, joten kävi vähän raskaaksi mutta ainakin sai vähän lisärahaa.
      Koulusta huomasin, että ei se niin iisiä ollutkaan kuin olin luullut! Aika vie taidon opiskella ja piti ihan oikeasti harjoitella ensin opiskelua ennen kuin pääsi opiskelemaan kunnolla.
      Syyskuussa nostin ennätyksellisen hyvän porkkanasadon kasvimaalta ja olin itsestäni niin ylpeä!

Lokaan ruskan ilotulitusta.

Tänä syksynä oli aivan mahtava ruska!
       Väriloistoa vailla vertaa.
       Meillä iski sairastelu päälle heti kun pääsin töistä, joten todella tyypillisesti meni lokakuun alku tänäkin vuonna.
       Juoksun puoleen kesä oli kaikessa kuumuudessaan vähän rankka ja sitten syksy oli vähän rikkonainen. Ylipäänsä juoksuvuotena tämä vuosi ei ollut paljoa viime vuotta parempi. Aika paljon kaikenlaista ongelmaa jalkojen kanssa ja sitten kun pääsin korjaamaan niitä ongelmia jaloissa niin sitten tulin muuten kipeäksi... Tämä on edelleen minulle suuri ongelma tässä treenaamisessa.

Marraskuun ponnisteluja rannalla.

Marraskuussa ahersin vielä uimarannan raivaushommissa. Rantaan oli kerääntynyt kaislarojua jonka napsin pois useampaan kertaa. Jälkikäteen ajateltuna ei ehkä maailman fiksuin tapa levätä työkesän jälkeen, mutta eihän semmoinen silloin tullut mieleen.
    Koulu vei muutenkin koko marraskuun minut mennessään. Täysin ja kokonaisvaltaisesti. Onneksi se oli synkkä ja sateinen niin ei häirinnyt että piti olla nenä kiinni opiskelussa.

Seesteinen joulukuu ♥

Joulu tuli kuin yllättäen. Sain ennen joulua uuden ammatin ja opiskeluni päätökseen ♥ Kaiken koulukuormituksen jälkeen tulin sitten taas kipeäksi. Yllättävää? Ei ollenkaan. Näinhän minä stressiin olen reagoinut aina.
     Tämän vuoden joulu oli ehkä vähän haikea omalta osaltaan, vaikka vietettiinkin sitä siskojen ja vanhempieni kanssa yhdessä. Olin kipeänä enkä ihan oma itseni. Kuitenkin lasten riemu ja siskonpojan ensimmäinen joulu olivat ikimuistettavat ♥

Vuodessa oli 124 juoksupäivää.
Juoksin 709 km.
Menin kihloihin.
Sukuun tuli yksi vauva.
Ei yhtään häitä.

Luin 25 kirjaa (12 ammattikirjaa, 13 romaania).
Kävin kerran laskettelemassa.
Kävin uimassa ensimmäisiin pakkasiin asti, lokakuun alkuun asti.
Käytiin Turussa.

Sain uuden työpaikan tosin pätkä-sellaisen.
Sain yhden uuden ammatin.
Ei ainuttakaan hautajaiskutsua.
Ystäväpiiriin syntyi kaksi lasta.

Kiitos vuosi 2018 

kaikesta mitä sattui ja tapahtui, 

mitä sain ja mitä ehkä menetin. 

Tästä on hyvä ponnistaa uuteen vuoteen ja tehdä siitä hyvä, iloinen, 

vahva ja antoisa seikkailu!

P.S. Kirjoittelin 2016 vähän ylös sen aikaisia lukemia kropan mitoista ja vertailin niitä tämän vuoden mittoihin. Ei mitenkään mairittelevaa tulosta, varsinkaan uunituoreelle ravintovalmentajalle. Pieni panostus ensi vuoteen siis...
Pohkeet (levein kohta) 38 cm (+2cm), Reidet (levein kohta) 59cm (+2cm), Vyötärö 83cm (+11cm!!!),
Lantio 99cm (+6cm), Rinnan ymp. 100cm (+9cm), Hauis 31cm (+3cm), Paino 75kg (+9kg) 
En tiedä miten paljon tuosta lisästä on muka-lihasta, mutta jotain kyllä aion tehdä keväällä asialla. Kunhan pääsen liikkeelle ja tästä taudista eroon! Ihan kiva muuten on laitella näitä mittoja välillä ylös, huomaa konkreettisesti mihin ne vuodet menevät... minun tapauksessani lantiolle ja vyötärölle, hih! ♥