17. elokuuta 2018

Onneksi on perjantai...

Työviikko jälleen ohi ja nyt voin rehellisesti sanoa, että onneksi.
       Tämä viikko on ollut jotenkin todella rankka, vaikka työt sinänsä eivät ole olleet mitään viimeisen ajan ponnisteluja vaan ihan normiviikkoja. Ehkä suurin väsyttävä tekijä on ollut henkinen kuormitus ja sellainen asioiden pohdinta, jota en saisi enää tehdä. Lupasin itselleni, etten alennu enää tähän pohdiskeluun vaan otan työn työnä ja elämä itsessään on jossain muualla.
       Reipas ajatus ja ideologia, toteutus vaatii vielä harjoittelua.
       Aamut ovat olleet jo kylmiä. Tänäkin aamuna mittari näytti +5 eli melkeinhän tuota voi tänä kesänä jo pitää pakkasena. Vaikka pidän lämmöstäkin, niin raikkaat aamut ovat olleet aikas ihania nekin ♥ On saanut luvan kanssa pukeutua vähän lämpimämmin. Kotonakin olen jälleen kaivanut villasukat esiin ja vetänyt jalkoihin välillä jopa lämpökerraston pöksyt ♥ Syksy ja viileys, tervetuloa!
Kun pääsin tänään töistä ja sain työviikon päätökseen, odotti minua kotona Miehenmurrikan lisäksi siivous, uusi Kodin Kuvalehti (joka oli säästetty siivouspalkinnoksi) ja muutama kukan istutus. Olin ostanut kuistille vähän syksyä pallokrysanteemin muodossa ja meidän koiran haudalle laitoi minisyklaamit ♥
      Kuistille laitoin vähän syysilmettä ja eniten tykkäsin isosta lyhdystä, jonka ostin oikeastaan ihan mielijohteen tuotoksena. Parempi vain ostaa kun näkee jotain ihanaa ja kivaa, katuu kuitenkin kun ne loppuvat...
      Tupakin oli taas iltasella niin kiva kun sain kaikki paikat siivottua ♥
      Minulle ainakin onni tulee myös siivotusta kodista.
Kylmyydestä  huolimatta ollaan Miehenmurrikan kanssa käyty joka ilta uimassa. Ihan siis UIMASSA eikä vain pulahtamassa. Veden lämpötila on laskenut hurjasti ja ihoa ihan kihelmöi viileän veden sylissä, mutta olo on iltasella ihan tosi hyvä!
      Katsotaan nyt miten pitkään tänä syksynä saan uitua, kun yleensä sairastelu pilaa koko homman. Toivottavasti en tänä vuonna tulisi ollenkaan kipeäksi, mutta en oikeasti muista sellaista syksyä etten olisi kipeä ollut... Stressin loppuminen tai siis töiden loppuminen on yleensä aiheuttanut minulla sen, että olen sitten kipeä. Pitänee tankata c-vitamiinia ja sinkkiä nassuun ennen sitä.
Tällaisia kumppaneita on nyt lehmien pellolla... en tiedä kumpi leikkii kumpaa?!
Juoksemaankin olen päässyt taas, kun kelit alkavat viiletä. Se säärikipukin oli penikkataudin oire ja parani hieronnalla ja askeleen lyhentämisellä aika hyvin. Tällä viikolla työväsymys on vienyt veroja juoksusta, mutta lenkillä olen käynyt säännöllisesti kuitenkin ja sen huomaa puolestaan tasaantuneena mielentilana. Miehenmurrikka kiittää ♥ kun emäntä ei ole kuin persuksiin ammuttu karhu!
      Kun keho tottuu liikuntaan, olipa se mitä hyvänsä, niin siitä tulee tietynlainen tarve ja vaatimus sitten myöhemmin ja keho oireilee seuraavaksi siitä ettei liiku. Suosittelen kuitenkin tätä riippuvuutta! Tekee todella hyvää!
Alkusyksyn taivas ♥
Kasvimaalta olen vielä saanut kurkkuja ja herneitäkin vähän. Suunnittelen, että jos vaikka säilöisin punajuuriakin yhden satsin ihan etikkaan niin ei tarvitsisi aina ruveta keittämään sitten talvella kun niitä haluaa. Punajuuria sieltä onneksi tulee, lantuista en voi sanoa samaa...
      Jos joku tietää miten lanttujen juurimadoista pääsee eroon niin kiitos, tieto kelpaisi?
      Ajattelin keväällä, että voi kun tänä kesänä riittäisi aika paremmin kasvimaalle ja täytyy kyllä sanoa, että on riittänyt. On ollut mukava puuhata kasvamisen ja sadon parissa, vaikka töitäkin se on teettänyt ihan kiitettävästi. Toivottavasti palkka on maukas.
        Isäntä tekee iltapalaa, joten parempi kai mennä ajoissa syömään tai käskyt harvenee ♥
        Rentouttavaa viikonloppua, mussukat ♥

JUOKSUPÄIVÄKIRJA
 tiistai 14.82018
494. juoksupäivä (182vko)
- 3023, 5 km
- 7.4 km kylälenkki (40 min)
- komp.säärystimet
- alusta asti jalat tuntuivat hyviltä, ei tosin mitään lennokasta menoa, mutta kuitenkin
- lyhyt askellus auttaa ainakin säärikipuun ja jaksamiseen
- hengitys parempaa, vaikka edelleen huomaa, ettei ole ihan siinä kunnossa kuin keväällä
- ryhti kesti hyvin niin kauan ennen kuin jalat väsähtivät
- oikean jalan tuki edelleen vähän pettää
- +14, viileä, hyvä juosta
- ihanaa kun pääsee taas juoksemaan!

torstai 16.8.2018
495. juoksupäivä
- 3028.8 km
- 5.3 km naapuri kylään päin (33 min)
- komp. säärystimet
- vähän väsy olo jo alkuunsa, mutta kun juoksemaan pääsi niin ihan hyvin kulki sitten
- uupumus tuli kuitenkin parin kilsan jälkeen ja seuraavat kilsat meni vähän hiilillä
- ryhti, askel ja muu tekniikka oli suht kunnossa, ei vaan muuten ollut oikein powereita
- +18, mukava keli juosta, pärjäsi vielä shortseissa ja ei tullut hiki juostessa
- ihana laji! ♥

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti